Oma napa vai muidenkin?

Olen välillä pohtinut, onko henkinen kasvu tai unelmien toteuttaminen itsekästä.

Uppoaako itsetutkiskelua ja mietiskelyä harjoittava omaan napaansa? Onko mindfulness vain keino unohtaa maailman ongelmat? Kehittääkö joogaa harrastava vain ulkomuotoaan vai myös ystävällisyyttä? Unohtaako unelmiaan – vaikkapa hidastamista – tavoitellessaan läheisensä ja apua tarvitsevat?

Mahdollisuuksia on molempiin. Toiset löytävät halunsa vaikuttaa, toiset unohtavat muut. Self-help-trendi leviää hyväosaisessa maailmassa, mutta unelmointi ja hyvät teot ovat kaikkien ulottuvilla.

Kirjoitan yleensä ihmisille, joilla on taipumus huolehtia muiden tarpeista ennen omiaan ja tuntevat helposti syyllisyyttä omien haaveiden tavoittelusta. Liika tunnollisuus voi uuvuttaa. Olen opetellut itsestä huolehtimista ja omien rajojen vetämistä nyt useamman vuoden. Matkalla tähän pisteeseen osallistumiseni yhteiskunnallisesti väheni radikaalisti. Minusta maailma muuttuu kun sitä muutetaan ja nuorempana olin aktiivisesti mukana useissa järjestöissä. Se vei paitsi aikaa myös voimia, toki antoikin paljon.

Herkälle ihmiselle maailman ongelmien määrä voi tuntua luhistavalta. Olisi niin paljon tehtävää ja silti valmista ei tule. Vapautin itseni järjestövastuusta, opettelin sanomaan ei ja siirryin rivijäseneksi ja kuukausilahjoittajaksi. Nyt kun oma tankkini on enemmän täynnä ja osaan huolehtia paremmin itsestäni, koen taas voivani jakaa ja osallistua enemmän paremman maailman luomiseen.

Itsetutkiskelun ja henkisen kehityksen myötä löytyvät usein myös unelmat. Omaa onnea etsiessään muiden asema elämässä voi muuttua. Ihmissuhde voi katketa, välit vanhempiin viilentyä, lapset keikkua muutoksissa mukana. Vaihtelu on luonnollista ja liikaa muille elänyt tarvitsee itsenäisyytensä löytääkseen tasapainon. Mutta matkalla voi ottaa muutkin huomioon.

Vipassana-meditaatiota (tarkkaillaan hyväksyvästi sitä, mitä tapahtuu) harjoittavien keskuudessa tehdään yleisesti myös metta-meditaatiota. Loving kindness eli rakastavan ystävällisyyden meditaatiossa onnea ja terveyttä toivotetaan ensin itselle ja sitten muille – ystävästä viholliseen ja koko luomakuntaan.

Pelkkää mindfulness-harjoittelua voi soveltaa mihin vaan, jopa rikolliseen toimintaan tai riistoyrittämiseen. Jotkut puhuvatkin McMindfulness-ilmiöstä. Metan mukana tulee arvonäkökulma. On tärkeää toivoa itselleen hyvää, ja myös muille lähellä ja kaukana. Buddhalaisuuden neljään jaloon asenteeseen kuuluvat lisäksi ilo, tasapuolisuus ja myötätunto.

oma napa ja muiden

Joogaharjoitus taas monesti keskittyy fyysiseen puoleen, mutta joogafilosofia tarjoaa laajasti moraalisia ohjeita. Yamat ja niyamat opastavat asennoitumisessa toisia ja itseä kohtaan. Kymmenen käskyn kaltaisia eettisiä ohjeita löytyy useimmista filosofisista ja uskonnollisista perinteistä. Uskonnolliset johtajat ovat usein ottaneet kantaa esim. ilmaston suojelemiseksi.

Omat arvonsa voi tietenkin rakentaa itse, mutta eri traditioiden ohjeissa toistuvia teemoja kannattaa makustella. Uskon hyvien tekojen hyödyttävän muiden lisäksi myös itseä. Tutkimusten mukaan auttaminen tuo elämään sisältöä ja sisäinen kehitys enemmän onnea kuin ulkoinen.

Entä ostettu omatunto? Lahjoittaessaan rahaa saattaa vapauttaa itsensä muusta vastuusta. Auttaja-autettava-roolit saattavat lisätä eriarvoisuutta. Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja hyvän tekeminen voi olla välillä turhauttavan vaikeaa. Vapaaehtoistyö voi olla turismin kaltaista, jossa ehkä vilpittömästä aikeesta huolimatta saa aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä (HS:Orpokoteihin mennään kuin huvipuistoon).  Uskon kuitenkin, että herkemmin itseään kuunteleva ja ajatuksiaan tiedostava oppii vähentämään haitallista vaikutustaan ympäristöön ja ihmisiin.

Oman navan kaivelusta voi nousta paremmin voimin ja motivoituneena auttamaan. Sinut itsensä kanssa oleva voi olla ystävällisempi ja valmiimpi taistelemaan hyvän puolesta jos ei uppoudu suorittamaan hyvinvointia. Vastuullinen vapaaehtoistyö voi olla yksi tapa toteuttaa unelmia ja olla onnellinen. 

Useimmat haaveet eivät ole muilta pois ja niiden toteuttaminen saattaa myös inspiroida tai auttaa muita.  Miten Sinun unelmasi tai kasvusi vaikuttaa muihin? 

**

Ps. Auta Nepalin maanjäristyksen pelastustöissä: SPR/Tekstiviestillä 15 € – lähetä viesti SPR numeroon 16499. Soittamalla lahjoituspuhelimeen 20 € – soita 0600 122 20 (20,28 € + pvm/mpm). Planin kautta/ tekstiviesti PLAN numeroon 16499 (10 €).

Näin löydät omaa aikaa

Hetki itselle. Aikaa olla tekemättä mitään. Omaa rauhaa.

Kysyin äskettäin Hidastamon minikyselyssä mitä vastaajat kaipaisivat elämäänsä tällä hetkellä. Muutama teema nousee ylitse muiden. Yksi niistä on oma aika.

Samanlainen toive on noussut esiin myös kohtaamisissa erilaisten ja eri-ikäisten naisten kanssa kursseilla ja tapahtumissa. Mitä he tekisivät ylimääräisellä ajalla? Ottaisivat oman rennon hetken.

Mistä sitä aikaa sitten saa? Kalenterin ja menojen uudelleenorganisointi voi tuntua parhaalta kikkakolmoselta, mutta oikeasti on tärkeää aloittaa jostain muualta.

kuvalähde
kuvalähde

Arvoista. Ja oman arvon tunnustamisesta.

Löydämme nimittäin usein syyn ulkopuolelta sille, miksi aikaa itselle ei ole. Työkiireet, perheenjäsenten tarpeet, rahahuolet… Löytyy syy, joka estää oman ajan ottamisen ja pakottaa tekemään muita asioita.

En halua olla tekopyhä ja väittää, että kaikissa elämäntilanteissa on helppo järjestää omaa aikaa. Mutta haluan sanoa, että tiukassakin paikassa voi harjoittaa lempeyttä itseä kohtaan ja kuunnella omia tarpeitaan. Ne voi työntää syrjään hetkellisesti, muttei toistuvasti. Kun elämä potkii, on entistä tärkeämpää tarjota itselleen myötätuntoa ja omia pieniä hetkiä. Nostaa omaa hyvinvointia tärkeysjärjestyksessä ylemmäs.

Itsensä piiskaaminen siitä, että tilanne on tämä tai ettei ole osannut järjestää aikaa tuskin myöskään helpottaa oloa. Muutos lähtee paradoksaalisesti usein siitä, että hyväksyy tilanteen ja ottaa sen mahdollisen kuluttavuuden vastaan, itselleen hyvää toivoen. Tilanteen tiedostaminen vähentää siihen samaistumista ja luo uusia vaihtoehtoja toiminnalle.

Istahda halutessasi hetkeksi alas ja laita käsi sydämelle: Sinä olet tärkeä. Sinulla on oikeus omaan aikaan. Oma rauhallinen hetki ei ole jotain ylimääräistä luksusta tai itsekästä vaan usein olennaista ja tarpeellista hyvinvoinnille. 

Oman ajan järjestämisellä en tarkoita, että omat tarpeet laitettaisiin aina muiden edelle. Esimerkiksi vanhempi ei voi ravata joka ilta riennoissa tai pomo koulutuksissa niin paljon, ettei heitä koskaan näe kotona tai työpaikalla.

Ymmärrätte varmasti, että puhun tasapainosta. Siitä, että on hetkiä tehdä sitä mikä on itselle tärkeää ja ravitsevaa. Edes jonkun verran. Omia tarpeita voi huomioida yhtä aikaa muiden tarpeiden kanssa.

Mikä siis auttaa?

1. Oman arvon ja oman ajan tärkeyden tunnustaminen.

2. Tarpeista ja tunteista kertomisen opettelu. Ensin ne pitää tunnistaa, ja sitten niiden ilmaisua voi harjoitella. Kertaus on molemmissa opintojen äiti 🙂

3. Uteliaisuus selkeiden odotusten sijaan: Mikä pienikin asia tai hetki voi olla tärkeä ja eheyttävä?

4. Avun pyytäminen, muiden tuki. Kerro kuinka tärkeä asia Sinulle on.

5. Aikaoptimismista luopuminen: kun ei aikatauluta ylioptimistisesti jää enemmän liikkumavaraa.

6. Aikaa vievien arkirutiinien tunnistaminen ja helpottaminen tekemällä esim. vähän kerrallaan tai harvemmin.

7. Sinun vinkkisi!  Kerro kommenteissa, mikä on auttanut Sinua järjestämään omaa aikaa tai huomaamaan sen tärkeyden? Tai mikä haaste tai uskomus tuntuu estävän sen ottamista?

Lisää vinkkejä ja inspiraatiota saat ilmaiselta Rennompi arki-verkkokurssilta, jossa autan mm. kalenterin siivouksessa, suorittamisesta luopumisessa ja meditoinnin aloittamisessa.