Vinkkejä tekemättömyyden opetteluun

Työsähköpostien lukua vapaalla. Videoiden katselua syödessä. Metromatkan käyttäminen hyödyllisesti. Siivoamista tai liikkumista silloinkin kun haluaisi levätä.

Vaikka emme ihannoisi tehokkuutta tai ajattelisi olevamme suorittajia, ylläolevia hetkiä luikertelee arkeen helposti. Äidit ovat mestariesimerkkejä multitaskaamisesta ja monen langan hallussa pitämisen taidosta voi olla hyötyä. Mutta kukaan ei jaksa – eikä kenenkään tarvitse olla – koko ajan tehokas. Aivot ja ihminen tarvitsevat lepoa.

Olen puhunut joutilaisuuden hyödyistä mm. Lupa laiskotella-tekstissä. Päiväunien ja päivittäisen meditaation terveys- ja muista eduista on paljon tutkimusta. Se on hyvä. Mutta tekemättömyydellä on minusta ihan arvo itsessäänkin. Miksi?

Sen lisäksi että mm. saamme lepoa ja stressitaso laskee, saamme parhaimmillaan muistutuksen siitä, että ollakseen arvokas ei tarvitse tehdä mitään. Jokainen meistä on itsessään hyvä ja tärkeä. Että lepoa ja tekemättömyyttä voi olla muutenkin kuin väsymyksen takia tai palkkiona tekemisestä. Että olemme paljon muutakin kuin mitä osaamme ja teemme työksemme.

Minusta jokaisella on oikeus tulla rakastetuksi ja tuntea hyvää oloa ilman saavutuksia tai jatkuvaa puurtamista. Mahdollisuus nauttia siitä, miltä tuntuu pelkkä oleminen vailla tavoitteita, pyrkimyksiä ja mielen kertomia tarinoita siitä mitä pitäisi tehdä tai mitä muut ajattelevat.

Miten sitten ajaudumme tehokkuuteen ja tekemiseen? Moni vastaisi, että kun on pakko. Että muuten ei ehdi kaikkea mitä pitäisi tai haluaa. Tai ettei ole varaa tai mahdollisuutta olla tekemättä mitään.

Väittäisin, että usein on kyse myös tiedostamattomista valinnoista. Tavat tehdä asioita tarttuvat läheisiltämme lapsuudessa, ympäröivästä kulttuurista, työpaikan rytmistä. Isovanhemmillamme ei ole ollut vaihtoehtoa, töitä on ollut pakko tehdä paljon jotta olisi syötävää ja katto pään päällä. Ja usein emme halua erottua joukosta. Tehokkaassa porukassa haluaa olla tehokas.

Hyppää hetkeksi kuskin paikalta.
Hyppää hetkeksi kuskin paikalta.

Oli syiden kimppu millainen tahansa, suuntaa voi vaihtaa tietoisesti opettelemalla uudenlaisia tekemisen ja olemisen tapoja, ja tekemättömyyttä. Vinkkini siihen:

Ensin pitää tunnistaa se, mihin toivoo muutosta. Voit bongailla tarpeettoman tehokkaita hetkiä. Kun löydät sellaisen, älä soimaa itseäsi vaan kiitä: Nyt voit tehdä tietoisia valintoja, nyt on mahdollisuus pysähtyä. Voinko tehdä tämän asian hitaammin tai vaikka vasta huomenna? Laittaisinko nyt kännykän tai tietokoneen loppupäiväksi kiinni? 

On inhimillistä, että pysähtyminen tuntuu vaikealta tai nostaa mieleen tekemättömiä töitä tai vaikeita asioita. Läsnäolo- ja myötätuntoharjoitukset voivat auttaa. Katso ympärillesi, ota vastaan se mitä näet ja kuulet ympäristössä. Aisti miltä kehossa tuntuu, miltä hengitys tuntuu. Millaisia rohkaisevia sanoja voisit sanoa itsellesi?

Haluatko tehdä kaiken aina itse? Voisitko hypätä kuskin paikalta ja katsoa minne muut sen ohjaavat? Tai tarvitseeko se ohjausta lainkaan?

Uusien tapojen opettelussa auttaa myös toisto, kertaus, säännöllisyys… Valitsisitko yhden asian, jonka jätät tekemättä joka päivä? Tai säännöllisen ajan rentoutukselle, meditoinnille tai päiväunille? Itsesi kehumiselle?

Vai kävisitkö nyt vain hetkeksi loikomaan kattoon katsellen? Se on arvokasta.

Näin löydät omaa aikaa

Hetki itselle. Aikaa olla tekemättä mitään. Omaa rauhaa.

Kysyin äskettäin Hidastamon minikyselyssä mitä vastaajat kaipaisivat elämäänsä tällä hetkellä. Muutama teema nousee ylitse muiden. Yksi niistä on oma aika.

Samanlainen toive on noussut esiin myös kohtaamisissa erilaisten ja eri-ikäisten naisten kanssa kursseilla ja tapahtumissa. Mitä he tekisivät ylimääräisellä ajalla? Ottaisivat oman rennon hetken.

Mistä sitä aikaa sitten saa? Kalenterin ja menojen uudelleenorganisointi voi tuntua parhaalta kikkakolmoselta, mutta oikeasti on tärkeää aloittaa jostain muualta.

kuvalähde
kuvalähde

Arvoista. Ja oman arvon tunnustamisesta.

Löydämme nimittäin usein syyn ulkopuolelta sille, miksi aikaa itselle ei ole. Työkiireet, perheenjäsenten tarpeet, rahahuolet… Löytyy syy, joka estää oman ajan ottamisen ja pakottaa tekemään muita asioita.

En halua olla tekopyhä ja väittää, että kaikissa elämäntilanteissa on helppo järjestää omaa aikaa. Mutta haluan sanoa, että tiukassakin paikassa voi harjoittaa lempeyttä itseä kohtaan ja kuunnella omia tarpeitaan. Ne voi työntää syrjään hetkellisesti, muttei toistuvasti. Kun elämä potkii, on entistä tärkeämpää tarjota itselleen myötätuntoa ja omia pieniä hetkiä. Nostaa omaa hyvinvointia tärkeysjärjestyksessä ylemmäs.

Itsensä piiskaaminen siitä, että tilanne on tämä tai ettei ole osannut järjestää aikaa tuskin myöskään helpottaa oloa. Muutos lähtee paradoksaalisesti usein siitä, että hyväksyy tilanteen ja ottaa sen mahdollisen kuluttavuuden vastaan, itselleen hyvää toivoen. Tilanteen tiedostaminen vähentää siihen samaistumista ja luo uusia vaihtoehtoja toiminnalle.

Istahda halutessasi hetkeksi alas ja laita käsi sydämelle: Sinä olet tärkeä. Sinulla on oikeus omaan aikaan. Oma rauhallinen hetki ei ole jotain ylimääräistä luksusta tai itsekästä vaan usein olennaista ja tarpeellista hyvinvoinnille. 

Oman ajan järjestämisellä en tarkoita, että omat tarpeet laitettaisiin aina muiden edelle. Esimerkiksi vanhempi ei voi ravata joka ilta riennoissa tai pomo koulutuksissa niin paljon, ettei heitä koskaan näe kotona tai työpaikalla.

Ymmärrätte varmasti, että puhun tasapainosta. Siitä, että on hetkiä tehdä sitä mikä on itselle tärkeää ja ravitsevaa. Edes jonkun verran. Omia tarpeita voi huomioida yhtä aikaa muiden tarpeiden kanssa.

Mikä siis auttaa?

1. Oman arvon ja oman ajan tärkeyden tunnustaminen.

2. Tarpeista ja tunteista kertomisen opettelu. Ensin ne pitää tunnistaa, ja sitten niiden ilmaisua voi harjoitella. Kertaus on molemmissa opintojen äiti 🙂

3. Uteliaisuus selkeiden odotusten sijaan: Mikä pienikin asia tai hetki voi olla tärkeä ja eheyttävä?

4. Avun pyytäminen, muiden tuki. Kerro kuinka tärkeä asia Sinulle on.

5. Aikaoptimismista luopuminen: kun ei aikatauluta ylioptimistisesti jää enemmän liikkumavaraa.

6. Aikaa vievien arkirutiinien tunnistaminen ja helpottaminen tekemällä esim. vähän kerrallaan tai harvemmin.

7. Sinun vinkkisi!  Kerro kommenteissa, mikä on auttanut Sinua järjestämään omaa aikaa tai huomaamaan sen tärkeyden? Tai mikä haaste tai uskomus tuntuu estävän sen ottamista?

Lisää vinkkejä ja inspiraatiota saat ilmaiselta Rennompi arki-verkkokurssilta, jossa autan mm. kalenterin siivouksessa, suorittamisesta luopumisessa ja meditoinnin aloittamisessa.

Lupa laiskotella

Laiskottelun merkitys.

Asia, jonka helposti innostuvana ja tehokkaana ihmisenä opin aina uudelleen.

Kokemus on opettanut, että puskemalla ei synny useinkaan hyvää. Luova tauko ja ei-tekeminen sen sijaan voivat synnyttää loistavia ratkaisuja.

Saman on todennut kasvatustieteen professori ja luovuustutkija Juha Hakala.

Hakalan kirja Luova laiskuus (Gummerus 2013) on inspiroivaa ja hauskaa luettavaa. Kirjassa monin esimerkein havainnollistetaan kuinka mm. nobelistit ja taiteilijat ovat tarvinneet keksintöihinsä ja luomuksiinsa luppoaikaa, suorastaan laiskottelua.

Jalat pöydällä järven rannalla. Copyright Joona Iranta.
Laiskottelemassa. Copyright Joona Iranta.

Kiireisyys on Hakalan mukaan virheellisesti rinnastettu tehokkuuteen. Luovuus taas on asia, jota maailmassa (ja Suomessa) tarvitaan. Olen samaa mieltä.

Ei pidä hätäillä vaan antaa ajatusten kypsyä ja tulla myöhemmin esille jalostuneempina, tuntuvat nobelistit Hakalan mielestä sanovan. Luovuustutkijatkin tunnistavat yleisen ”bed, bus, bath”-ilmiön, jossa oivallus tulee rentoutuessa.

Se ei tarkoita, etteikö työtä tarvitsisi tehdä tai että strategia-, myynti- tai tutkimustyö ei olisi tarpeen. Se tarkoittaa, että leppoistaminen, hidastaminen ja rentoutuminen ovat myös tarpeen.  Se tarkoittaa, että tuloksia ja oivalluksia syntyy myös usein työn ja yrittämisen ulkopuolella.

Ehdottaisinkin, että kokousten lisäksi työyhteisöjen (ja jokaisen meidän) aikatauluihin tulisi varata säännölliset ajat päiväunille, meditoinnille ja silkalle laiskottelulle.

Oma palautuminen ja virkistys ovat hyviä syitä leppoistaa. Mutta se kannattaisi pitkällä tähtäimellä myös myös tuottavuuden ja innovoinnin kannalta.

Ps. Rentoutumisesta kirjoitin vähän jo aiemmin. Jos jollekin jäi kuva, että rentoutudun ainoastaan tunturissa meditoimalla, voin kertoa, että nyt aion mennä katsomaan The Office-sarjaa mieheni kanssa. Ja että seuraavaksi kirjoitan blogiin kiireen taltuttamisesta.