Milloin sanoa ei, milloin kyllä

Stressinhallinnassa ja hidastamisessa on kyse muustakin kuin kyvystä rentoutua. Kyse on päätöksistä.

Kohtaamme päivittäin pienempiä ja isompia valintoja. Mitä tehdä ja jättää tekemättä. Miten tehdä. Mihin sitoutua, mistä päästää irti. 

Ei:n sanominen vaatii monilta jatkuvaa harjoittelua. Toisten miellyttäminen ja odotusten täyttäminen tuntuu välillä tärkeämmältä kuin omien tarpeiden ja tunteiden kuuntelu.

Kyllä jää joskus sanomatta vaikka se kiehtoisi. Koska ei uskalla, ei saa siihen tukea tai ei ole ollut tapana.

Miten oppia tekemään  uudenlaisia valintoja?

Ei:n ei tarvitse tarkoittaa räjähtävää reaktiota ja kaikkien siltojen polttamista perässään. Se voi olla viesti muille siitä, että minusta tuntuu kurjalta ja toivoisin, että asia x muuttuisi tavalla y. Omien tunteidensa ja tarpeidensa kertominen rohkaisee muitakin samaan.

Toisten reaktio kertoo sekä kuulijan kyvyistä eläytyä toisen asemaan että hänen omasta kyvystään kertoa tarpeistaan.  Jos muut kokevat ilmauksesi uhkana tai jonain muuna, useimmiten se ei ole henkilökohtaista.

Rajan vetämistä ja ei:n lausumista kannattaa harkita kun..

  • huomaat tekeväsi asioita vain muiden mieliksi tai tavan vuoksi.
  • tunnet jaksamisesi vähenevän.
  • tunnet, ettet saa ansaitsemaasi kunnioitusta.
  • aikaa tuhlaantuu asioihin, joita et pidä tärkeinä.
  • tunnet, ettet sydämessäsi toimisi näin.
Photo credit: Carsten Tolkmit
Photo credit: Carsten Tolkmit

Joskus rajanvedon täytyy olla tiukka ja ehdoton. Mutta useimmiten selvitään pehmeämmällä ei:llä. Kaikelle väsyttävälle ei taas voi sanoa ei. On esimerkiksi tärkeää hoitaa rakasta ihmistä. Mutta sen määrälle voi sanoa ei. Ja myöntää, että tarvitsee esimerkiksi omaishoitajan lomaa, lastenhoitajan tai päivä- tai vanhainkotipaikan.

No entäs se kyllä? Mille voisi useammin sanoa kyllä? Ehkä…

  • asioille, joiden tekemisestä olet haaveillut?
  • asioille joista nautit, mutta olet tehnyt viimeksi vuosia sitten?
  • odottamattomille käänteille?
  • mahdollisuudelle tehdä eri tavalla kuin muut?
  • keskustelulle ventovieraan kanssa?
  • ei-minkään tekemiselle?

Isoissa päätöstilanteissa oikealta tuntuvaa ratkaisua on hyvä kuulostella ja fiilistellä eri tavoin. Lyhyen tähtäimen lisäksi kannattaa punnita miten päätös vaikuttaa omaan ja lähipiirin hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä.

Toisaalta intuitioonsa voi luottaa hetkessäkin: Suurin osa päätöksistämme tehdään lopulta tunteella eikä järjellä. Mikä ratkaisu nyt ”vaan tuntuu” paremmalta?

Jonkinlainen valinta kannattaa tehdä erityisesti jos tuntee olevansa umpikujassa. Aina on vaihtoehto! Se saattaa vaatia rohkeutta, mutta erilaista tukea on saatavilla.

Mille Sinusta on hyvä tänään sanoa ei? Entä kyllä?

**

Aikalisä voi auttaa valintojen tekemisessä. Ei-minkään tekemistä pääsee harjoittelemaan Hidastamon lepopäivässä la 21.3.

Kauniissa Kallvikinniemessä järjestettävän päiväretriitin ohjelmassa on meditointia, luonnossa liikkumista sekä kasvislounas ja iltapäivätee. Retriitti sopii hyvin ensikertalaisille. Ilmoittautuminen on alkanut, tervetuloa mukaan!

10 vinkkiä kärsimättömyydestä kärsiville

Maailmassa on asioita, jotka eivät tapahdu sillä aikataululla kun haluaisit. Ei heti. Eikä edes kohta. Eikä edes silloin kun niistä luulee päästäneensä irti.

Kärsimättömälle hätäilijälle tämä tarkoittaa kärsimystä. 

Hidastamon luontiprosessi on ollut rauhallisen kehittämisen ja hoppuilun vuorottelua. Tasapainottelua tekemisen ja ei-tekemisen välillä.

Toisaalta olen sitä mieltä, että asiat tapahtuvat luonnollisesti kun on niiden aika. Silti välillä inhoan ”asiat kyllä tulevat luoksesi”-lausahduksia. Kun on innoissaan jostain on vaikea odottaa. Paljoa ei  myöskään tapahdu, ellei itse ota yhtään askelta. Mutta joo, välillä on hyvä olla tekemättä mitään. 

Olen etsinyt Hidastamolle sopivaa toimitilaa loppukeväästä alkaen. Aloin jo kyseenalaistaa koko homman ja suunnitelmat ovat moneen otteeseen muuttuneetkin. Nyt kun vihdoin toimitila-asiassa alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, tässä vinkkejä muille hitaan etenemisen kanssa tuskaileville:

1. Kun ahdistut odottamisesta, tunnista mitä haluat. Minkä saaminen tai saavuttaminen olisi tärkeää? Olisiko saavutettu tunne tai olotila tärkeämpi kuin tietty tapahtuma? Millä muilla tavoin pääset tuohon olotilaan?

2. Kyseenalaista aikataulut. Onko tavoitteellasi kiire? Vai voiko se toteutua hitaammin, myöhemmin tai ehkä jossain muodossa jo huomenna?

3. Huomaa aiheuttavatko odotuksesi ahdistusta. Muu maailma toimii miten toimii emmekä usein voi siihen vaikuttaa. Odotuksiaan voi muuttaa. Ovatko ne realistisia, pessimistisiä vai mahdollisia vasta kaukana tulevaisuudessa? Haaveilu innostaa ja mahdollistaa, haaveisiin takertuminen ahdistaa.

4. Ole utelias ja kurki muistakin ikkunoista. Ahaa, vielä ei tapahdu. Milloinkohan yllätyn? Mitäköhän muuta tapahtuu? Joku suunta näyttää ehkä hyvältä ja todennäköiseltä, mutta tosiasiassa tulossa saattaa olla ihan muuta (mahdollisesti parempaa).

5. Harjoittele sisäisen rauhan löytämistä. Pysähdy päivän aikana muutaman kerran. Sulje silmät ja hengähdä. Mikä elämässä on oikeastaan tärkeää? Mikä tuottaa iloa? Voitko tuntea kaiken olevan taustalla pysyvän ja muuttumattoman rauhan ja ilon? Asiat loksahtavat helpommin tärkeysjärjestykseen kun esim. meditoit tai rentoudut säännöllisesti.

Kiviseinä
Tuli muuri vastaan. Hakkaatko päätäsi siihen vai nojaatko levähtäen ja katsellen muissa suunnissa avautuvia maisemia?

6.  Muista, ettet ole ainoa joka kärsii. Kaikkia meitä ahdistaa säännöllisesti eri syistä. Murheet voivat olla pieniä tai suuria, mutta toisaalta ahdistus on muutosta synnyttävä voima.

7. Nauti tästä hetkestä. Maailma muuttuu koko ajan eikä kukaan varmuudella tiedä mitä huomenna tapahtuu.

8. Tee ja pohdi välillä jotain ihan muuta. Anna aivojen askarrella muiden asioiden parissa. Mitä vain kivaa!

9. Lepää ja kerää voimia. Kohta tapahtuu! Ja jos ei, olet valmiimpi muihin haasteisiin.

10. Luota. Intuitioosi. Ja siihen, että kaikella odottamisellakin on syynsä. Usein syyn huomaa vasta jälkikäteen.

Valittu kiire

Flunssa.

Se iski hieman liian kiireisen viikon jälkeen. Monelle varmaankin tuttu ilmiö. Työn alla oleva postaus kiireestä tuntui entistä ajankohtaisemmalta.

Olen perusluonteeltani nopea käänteissäni. Niinpä. Hidastamisesta kirjoittava on hätähousu! Tuskinpa rauhallinen luonne hidastamisesta olisi alunperin kiinnostunutkaan…

Ajanhallinta.

Kuivan kuuloinen sana. Ja eihän aikaa oikeastaan voi hallita? Se vain on.

Toisaalta. Koska aika on kaikille sama, voisi väittää että kiire on valinta.  Kasvavan työtaakan alle luhistuva tai monilapsisen perheen yksinhuoltaja ei välttämättä olisi samaa mieltä. Valinnat ja vaihtoehdot saattavat tuntua olemattomilta. Mutta etenkin silloin olisi tärkeää valita kiireettömyys aina kun mahdollista.

Flunssaltakin olisi ehkä vältytty jos olisin hieman aiemmin hidastanut viime viikolla. Luontaisesti nopea tai hidas työskentelijäkin voi välttää kiireen tunnun.

Valinnan mahdollisuuksia on enemmän kuin kuvittelemmekaan.

Olen ”hyvä” tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Vanhemmiten olen tajunnut, että voin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka olisin se tyyppi, joka valitaan kun homma pitää saada tehtyä nopeasti, minun ei tarvitse tehdä asioita, joissa olen hyvä. Vaan niitä joista nautin ja tulen onnelliseksi. Saatan toki olla niissäkin hyvä.

Sitten on vielä taipumus mahduttaa päivään tai kalenteriin liikaa asioita. Joillekin osaa sanoa ”ei”, toiset saattavat haukata flow-aikaa niin paljon, että unohtaa syödä ja käydä vessassa. Laiskottelu sujuu koko ajan paremmin ja paremmin kun harjoittelee.

pitkospuut
Kiireettömällä polulla Copyright Joona Iranta

Mietin nykyään useimmiten huolella ennen kuin sanon ”kyllä” jollekin menolle tai työtehtävälle. Joka viikonlopulle olisi toki monta kiinnostavaa kurssia tai tapahtumaa. Voin jäädä kotiin. Ja jos päätän lähteä, voin tehdä tietoisen valinnan lähteä metrolle aiemmin välttääkseni juoksentelun. Voin jättää jonkun asian kesken (ei kuitenkaan levyä päälle, kuten joskus). Ja työskennellessä voin käyttää ajanhallintaa helpottavia sovelluksia (näistä mainitsin ihan aluksi).

Olen tajunnut, että minulle yksi hyvä tapa huolehtia itsestäni on  – kun mahdollista – antaa asioille aikaa.

Päivässä ehtii vähemmän mutta nauttii enemmän.

 Milloin voi valita kiireettömyyden? Vaikkapa:

  • kaupassa
  • keskustelussa
  • lounastauolla
  • matkalla paikasta a paikkaan b
  • aamutoimissa

Mieti silloin,  voisitko varata tähän vähän enemmän aikaa ja tehdä sen ihan rauhassa?

Hidastamisen tapoja

Osaatko hidastaa? Uskallatko pysähtyä?

Vai koetko elämän ihmettelyn vähän huvittavana, kuten mindfulness-retriitille osallistunut Helsingin Sanomien toimittaja?

Kaikki eivät kärsi kiireestä eikä hidastamisen tarvitse tarkoittaa täyskäännöstä.

Suosittelen kuitenkin hidastamisharjoituksia jos

  • etsit onnellisuutta, rauhaa tai hyvinvointia
  • painit pienempien tai isompien haasteiden kanssa
  • on vaikea rauhoittua ja uni ei tule
  • arki tuntuu suorittamiselta
  • kalenteri näyttää liian täydeltä
  • syöt mitä sattuu
  • elämän tarkoitus on (tilapäisesti tai pidempään ollut) hukassa

Pysähtyminen tekee myös ihan hyvää myös vaikkei mikään ylläolevista kolahtaisi.

Miten sitten hidastaa? Ja miten se on mahdollista keskellä kiireistä arkea kun ei ehdi mökille tai retriitille? Seuraavista voi olla apua:

  • Tauot. Päiväunet. Erilaiset työskentelyä ja taukoja aikatauluttavat sovellukset, kuten Timerloop.
  • Meditaatio. Monet kokevat meditaation (aloittamisen tai jatkamisen) vaikeana. Lupaan kertoa täällä blogissa vinkkejä meditoinnin helpottamiseen.
  • Itsensä kuunteleminen ja hoitaminen.
  • Kännykän kotiin jättäminen tai somerajoitin, kuten Chromen Stay Focusd.
  • Ajankäytön suunnittelu. Inspiraatiota voi hakea esim. Go Lightly -blogissa kotona työskenteleville annetuista neuvoista.
  • Avun pyytäminen.
  • Erilaiset hidastamista tukevat palvelut, kuten Hidastamo 🙂

Palaan näihin teemoihin syksyn mittaan!

 

Hidastamon blogi

 Tässä se on.

Blogi

  • rentoutumisesta ja hidastamisesta
  • hyvinvoinnista ja elämästä nauttimisesta
  • haasteista ja vaikeammista ajoista
  • meditaatiosta ja mindfulnessista
  • täydentävistä hoitomuodoista
  • ja vähän myös muusta.

Lisätietoa, kokemuksia, mielipiteitä, kysymyksiä?

Nämä kaikki toivotan tervetulleiksi tänne. Kertokaa, kommentoikaa ja ihmetelkää – omalla nimellä.

Kurkkaa myös info-sivulle.