Ainoa harjoitus, jonka tarvitset

Huolen tai stressin hetkellä olet ehkä huomannut huokaavasi syvään? Kehosi hakee automaattisesti tasapainoa ja hermoston rauhoittamista pitkällä uloshengityksellä. Hengitys on elintoiminnoistasi se, joka voi tapahtua sekä automaattisesti että kontrolloidusti. Sitä kannattaa hyödyntää tietoisesti.

Aina mukanamme

Hengitys on aina mukanasi ja tässä hetkessä. Se ei voi olla eilisessä eikä huomisessa. Pelkkä hengityksen tarkkailu on yksi yksinkertaisimmista, mutta tehokkaimmista meditaatioharjoituksista. Hengityksen lyhytkin huomioiminen kesken minkä tahansa tilanteen antaa tietoa olotilastasi, tunteistasi, virkeydestäsi ja niin edelleen. Huomion kääntäminen sisäänpäin auttaa sinua huolehtimaan itsestäsi ja keskittymään yhteen asiaan kerrallaan.

Joogan pranayama-hengitysharjoituksilla voidaan rauhoittaa hermostoa ja toisaalta edistää meditatiivista olotilaa. Harjoituksia on erilaisia, yksi on uloshengityksen rento ja pakoton pidentäminen minuutiksi pariksi. Siinä missä sisäänhengitys aktivoi, pitkä uloshengitys

  • rauhoittaa
  • laskee sydämen sykettä
  • laskee verenpainetta

Myös hengityksen yhteyttä tunteisiin on tutkittu. Emmä Seppälä viittaa kirjassaan Elä onnellisemmin Philippot’n tutkimuslöytöön: eri tunteilla on erilaiset hengityskaavat ja kun ihmisiä pyydetään hengittämään tietyn kaavan mukaan, he alkavat tuntea noita tunteita. Yksinkertaistaen syvä ja hidas hengitys tuo rauhallisen olon, pinnallinen ja nopea kiukun tai ahdistuksen.

Lue myös: Viimeinen kurssi, jonka käyt

Tarkkailusta harjoitteluun

Miksi siis et käyttäisi hengitystä tukenasi? Salliva ja lempeä hengityksen tarkkailu on hyvä läsnäoloharjoitus. Tiukassa tilanteessa taas esimerkiksi jooginen nadi shodana-vuorosierainhengitys, tai pidennetty uloshengitys rentouttaa väistämättä. Hidas hengitys aktivoi vagushermon (joka on yhteydessä sydämeen, keuhkoihin ja ruoansulatukseen) ja hidastaa sympaattista hermostoa ja lisämunuaisia. Siirryt taistele- ja pakene-moodista lepää-ja sulattele-moodiin. Kyllä kiitos, eikö vaan?

Hengityksestä saat oivan tuen ja kaverin elämän mutkiin, kun palaat sitä huomioimaan ja harjoittamaan säännöllisesti. Pian huomaat, että olet haastavassa tilanteessa alkanut itsestään hengittää syvemmin!

Mitä uutta opit tästä blogitekstissä? Kerro kommenteissa!

Jos koit tämän tekstin hyödylliseksi, liity Hidastajan uutiskirjelistalle, josta saat lisää vinkkejä rennompaan elämään. Liittyessäsi saat heti Hidastajan oppaan (pdf).

 

Kuva Eli DeFaria on Unsplash

Näin uusi vuotesi on rennompi

Haaveiletko sinäkin hitaammasta uudesta vuodesta, rennommasta tahdista töissä ja kotona?

Alla olevan harjoituksen avulla luot rennommalle tahdille hyvät edellytykset. Voit lukea harjoituksen kertaalleen ennen sen tekemistä, tai edetä harjoituksessa samalla kuin luet. Voit edetä rauhassa pohdintataukoja pitäen.

Etsi rauhallinen soppi,  ota mukava asento ja anna itsellesi lupa pysähtyä hetkeksi.
Aisti uteliaasti ympärilläsi olevia ääniä, värejä, tuoksuja, joita voit huomata.
Käännä sitten hyväksyvä huomiosi sisäänpäin, omaan kehoosi.
Aisti kehon paino jaloissa, keskivartalossa, käsivarsissa.
Aisti viileys tai lämpö iholla.
Anna vatsan pullistua rennosti sisäänhengityksen aikana
ja laskeutua uloshengityksen aikana

Nyt anna mielesi huomion siirtyä alkavaan vuoteen:
Mitä kaipaat ja toivot itsellesi?
Erityisesti, millaisia tunteita ja kokemuksia?
Millaista oloa ja läsnäoloa?
Mikä sinua tukisi siinä?

Haluaisitko antaa itsellesi tänä vuonna luvan
ottaa enemmän taukoja ja lomaa,
olla täyttämättä kalenteria liikaa,
ja löytää aikaa sinulle tärkeille asioille?

Huomaa, mikä sinulle on kaikkein tärkeintä tulevana vuonna.
Huomaa, kuinka palautuminen ja rentoutuminen auttavat sinua siinä.
Riittävä lepo auttaa jaksamaan, keskittymään, luomaan  ja  kukoistamaan.

Näe ja koe, mikä on sinulle paras rentoutumiskeino?
Millä tavalla pysähdyt, hengähdät ja palaudut?
Näe itsesi siinä paikassa, missä pysähtyminen on helpointa ja mukavinta,
siihen aikaan, jolloin se on helpointa ja mukavinta.

Ehkä työpöydän ääressä hengittämässä syvään silmät kiinni työtehtävien välillä?
Tai viikonloppuna sulkemassa puhelimen, metsälenkille lähdössä?

Aisti, mikä säännöllinen pienikin teko auttaa sinua,
ja koe se niin kuin tekisit sitä nyt.
Ymmärrä, kuinka siihen palaaminen auttaa sitä muuttumaan pysyväksi tavaksi,
joka rauhoittaa arkeasi.

Ota tämä aikomus mukaasi, ja anna sen muuttua toiminnaksi,
niin että tuleva vuosi on rennompi ja toiveidesi mukainen!

Ps. Flunssa esti tämän harjoituksen julkaisemisen Youtube-äänitteenä. Liity kuitenkin Hidastamon kanavan seuraajaksi, sinne on tulossa pian uutta sisältöä. Jos haluat lisää hidastamisvinkkejä, tilaa hidastajan uutiskirje. Paras kiitos minulle on, jos jaat blogin tai videon kavereillesi.

Henkinen harjoitus arjessa

Jos Intian ja Aasian suuret henkiset opettajat tuotaisiin Amerikkaan, ja annettaisiin heille talo, kaksi autoa, puoliso, kolme lasta, työpaikka, vakuutukset, verot – heillä tulisi olemaan hyvin vaikeaa.

Jack Kornfield siteeraa sufi-mestari Pir Vilayat Khania kirjassaan After the Ecstasy, the Laundry. Omakohtaiset kertomukset henkisiltä opettajilta, zen-guruilta, kristillisiltä munkeilta ja nunnilta ja meditaatiota vuosikymmeniä harjoittaneilta antavat paljon monisyisemmän kuvan henkisyydestä kuin mihin olemme tottuneet.

Korfieldin ja kumppaneiden kokemukset ovat herättäneet minussa paljon ajatuksia, ja antaneet lohtua ja muistutuksen inhimillisyydestä. Henkinen kasvu ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista vaan useimmat ”guruistakin” kokevat kirkkaiden hetkien ja oivallusten ohella epäilystä ja keskeneräisyyttä, ja jopa masennusta ja neurooseja.

Meditaation harjoittaminen ei myöskään ole yhtä helppoa (vaikka toisaalta jopa enemmän tarpeen) länsimaisen elämän keskellä. Hiljentyminen ja syventyminen on hankalampaa kun siihen ei pysty luostarimunkkien ja -nunnien lailla keskittymään.

Jos ei halua heittäytyä kulutusyhteiskunnan ulkopuolelle, vaan haluaa perustaa perheen, käydä töissä ja mitä muuta pakettiin kuulukaan – miten yhdistää länsimaisen kulttuurin piirteet henkiseen harjoitukseen?

kolibri-pyristelee

Moni puhuu prosessista, joka käynnistyttyään etenee eri ihmisillä eri vauhtia ja reittejä. Silti tietää olevansa oivallusten matkalla. Sitoutuminen yhteen harjoituksen tapaan on Kornfieldin mielestä avain etenemiseen. On harjoitus sitten meditaatio, rukous, jooga tms. Itse uskon, että moni tie vie perille ja polkua voi välillä myös vaihtaa.

Henkinen harjoitus kulkee arjessa rutiinina, joka linkittyy esimerkiksi aina samaan aikaan tai paikkaan. Epämuodollisempi harjoitus on pieniä hetkiä päivittäin, jolloin palaa esimerkiksi havainnoimaan hengitystään, tunteitaan tai toiveitaan. Retriitille vetäytyminen silloin tällöin on tärkeää, muttei välttämätöntä. Muiden auttaminen, luonnonsuojelu ja politiikka voivat myös olla henkistä harjoitusta.

Kaikkein vaikeinta – ja samalla tärkeintä – voi olla läheisimpien ihmisten kanssa. He ovat yleensä nähneet meidät ennen ”hurahtamistamme” ja heidän on vaikea nähdä meitä erilaisina sen jälkeenkään. Aikuinenkin voi alentua lapsen tasolle vanhempiensa luona käydessään.  Oman lapsen saaminen taas laittaa tärkeysjärjestyksen uusiksi. Parisuhde tarjoaa kirkkaan peilin minuuteen.

Sen sijaan, että yrittäisi kynsin hampain pitää kiinni henkisestä ”kehityksestään”, on tärkeämpää hakea yhteyttä läheisiin. Kornfield mainitsee useamman vuoden retriitiltä palanneen, joka ahdistui kotivisiiteistään kunnes otti oluen käteen ja istahti sohvalle muiden viereen katsomaan televisiota.

Arjen henkinen harjoitus on tasapainottelua. Toisaalta se ulottuu kaikkialle, toisaalta se tarvitsee erillistä rauhallista aikaa. Jos on kerran saanut muistutuksen ikuisuudesta ja välähdyksen syvästä rauhasta, on vaikea olla etsimättä sitä uudestaan.  Armollisuus itselle ja muille sekä salliva ja ihmettelevä asenne vievät matkalla eteenpäin.