Herkkä, ja ylpeä siitä!

Siitä on noin vuosi kun kuulin termin ’erityisherkkä’ ensimmäistä kertaa. Vaikka olen aiemminkin tiennyt olevani herkkä, kuluneena vuonna olen katsellut maailmaa ja reaktioitani ihan erilaisten silmälasien läpi. Ymmärrän itseäni – ja muita – yhä paremmin herkkyyden kautta ja sallin paremmin tämän osan minuuttani.

Aihetta käsiteltiin taas mediassa Inhimillinen tekijä -ohjelmassa, jonka katsomista lämpimästi suosittelen. Vieraina oli erityisherkkiin erikoistunut psykologi Heli Heiskanen, erityisherkän lapsen äiti Anna-Stina Häkkinen sekä juontaja-yrittäjä Anne Kukkohovi.

Synnynnäisesti hermostoltaan herkemmät (tämä ei siis ole sairaus tai diagnoosi vaan ominaisuus) ihmiset kokevat esimerkiksi äänet, valot ja muiden ihmisten mielialat toisia voimakkaammin. Tästä johtuen herkät kuormittuvat ja myös uupuvat helpommin.

seppele

Ohjelmasta jäi mieleen erityisesti ajatus, että maailmaa voisi kehittää paremmin herkkää huomioivaksi – mutta muutoksista olisi hyötyä myös kaikille ei-niin-herkille.  Minusta ajatuskin esimerkiksi ylisuuresta päiväkotiryhmästä ärsykkeineen on erityisherkän lapsen (tai aikuisen) kannalta ahdistava. Työpaikkojenkin melutaso, valaistus, ilmapiiri ja tahti voisi olla maltillisempi. Kaikille.

Ylikierroksista kärsii myös uni. Heli Heiskanen toteaa, että pelkkiin univaikeuksiin puuttumisen sijaan olisi lisättävä palautumisaikaa ja vähennettävä yleistä kuormittumista. Eli puututtava kunnolla syihin.

Muiden ihmisten tunnetilat tarttuvat ja vaikuttavat helposti herkkään. Vaikutus vähenee kun siitä tulee tietoiseksi. Oman kehon ja mielialojen tarkkailu tekee selkeämmäksi mikä tunne on minun ja mikä muiden. Mindfulness- ja meditaatioharjoitukset auttavat tässä. Rajanveto mielikuvissa tai konkreettisesti tukee myös.

Ohjelmassa puhuttiin myös parisuhteesta, kuinka ei-erityisherkältä kumppanilta on paljon opittavaa – ja toisinpäin. Herkkyys ja ei-herkkyys eivät ole paremmuusjärjestyksessä vaan erilaisuutta.

Entä erityisherkkä lapsi? Vanhempi voi kokea avuttomuutta ja itsekritiikkiä, kun oma lapsi onkin muita herkempi. Oman lapsen tunteita kohdatessaan voi joutua kohtaamaan omat padotut tunteensa. Lapsi voikin olla aikamoinen opettaja. Anna-Stina Häkkinen joutui univajeen seurauksena sairaalaan. Nyt hän vaatii itseltään vähemmän ja osaa ilmaista tunteitaan paremmin. Lapsen temperamenttipiirteiden kohtaamiseeen neuvottiin myös Marja Hintikka livessä.

Mitä on itsetunto? Heli Heiskasen mukaan oppia tuntemaan itsensä ja sitten hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, eli myös ne hankalat puolet.

Moni herkkyyden piirre on samalla myös rikkaus, josta voi olla ylpeä: kauneuden ja vivahteiden taju, tunteiden syvyys ja ihmistuntemus.

Erityisherkkä voi tuntea huonommuutta siitä, ettei jaksa. Minäkin edellen välillä kyseenalaistan, voiko jo nyt olla tauon paikka, mutta sitten muistan kuinka paljon paremmin voin tauon jälkeen.  Aina ei jaksaisi olla herkkä, mutta kun hyväksyy mitä on, voi tehdä parempia valintoja ja voida paremmin.

Ollaan ylpeitä erilaisuudestamme ja rohkeita toimimaan sen mukaan!

Ps. Luitko jo Herkän ihmisen muistilistan?

Pps. Suunnittelin Siesta-retriitin Espanjan maaseudulle, jotta herkät ja ei-herkät pääsisivät rentoutumaan luonnon keskellä.  Lähde mukaan 8.-11.4.2016 🙂

Paremmaksi kuuntelijaksi

Sanotaan, että ihmisellä on yksi suu ja kaksi korvaa sen takia, että korvia olisi tarkoitus käyttää enemmän.

Puhua pitää kun on asiaa, mutta nyt puhun kuuntelemisesta.

Milloin olet todella pysähtynyt vain kuuntelemaan, ilman että ajaudut omiin ajatuksiisi, puuhaat muuta tai pohdit mitä vastata toiselle, ehkä keskeyttäen? 

Meditaatiota ohjatessani pyydän usein kuuntelemaan koko keholla eikä vain korvilla. Miltä tuntuu kuunnella herkästi koko keholla aistien? Meditaatiossa kuunnellaan itseä, mutta samaa voi soveltaa keskustelussa.

Miltä tuntuu aistia kehon kieltä ja rivien välistä? Miltä tuntuu huomioida omaa kehoaan ja mieltään vähän samalla kun kuuntelee toista?

Itse opettelen kuuntelua jatkuvasti. Olen vikkelä arvailemaan mihin toisen puhe on menossa (usein väärin..). Oman kehon ja mielen tuntemusten tarkkailu samalla kun kuuntelee toista auttaa itse asiassa pitämään suun kiinni pidempään.  Läsnäoleva kuuntelu pidentää myös harkinta-aikaa jos on taipumus aina lähtee toisen tarinaan mukaan tai ratkaisijaksi.

sateenvarjo

Joskus kaipaamme suojaa itsemme ja kuunneltavan välille. Monet erityisherkät kokevat toisen tunnetilat liiankin vahvasti. Kuunteleminen onnistuu silloin paremmin esimerkiksi kuvitellun lasiseinän takaa. Toisen mieliala ei tartu, mutta olet silti vuorovaikutuksessa ja elämässä on enemmän värejä. Et voi kontrolloida mitä sanotaan, mutta omia reaktioitasi voit.

Kun todella kuuntelee, sanat tulevat harkitummin – ja aina niitä ei tarvitse ollenkaan.  Läsnäoleva kuuntelija voi auttaa puhujaa löytämään itse ratkaisunsa. Herkkä kuuntelu aistii myös toisen oikean viestin vaikka se olisi ristissä sanojen kanssa.

Kuuntele. Ja pyydä sitä myös muilta.

Miksi Hidastamo?

Viime aikoina olen opetellut puhumaan yrityksestäni julkisesti.

Mitä siis teen ja miksi?

Kirjoitin aiemmin erityisherkkyydestä.  Yksi syy Hidastamolle on se, että aistin helposti ihmisten tunnetilat ja väsymyksen. Olen nähnyt ympärilläni erilaisia uupumisia ja sairastumisia ja huutavan tarpeen pysähtymiselle. Minua motivoi olla omalta osaltani ehkäisemässä stressin aiheuttamia sairauksia.

Innostun helposti asioista. Valittu kiire -tekstissä kerroin olevani perusluonteeltani nopea. Nämä yhdistettynä erityisherkkyyteen ja tunnollisuuteen – kuka tahansa ulkopuolinen tajuaa, että hidastamistaitoja on opeteltava ellei halua jatkuvasti ylirasittua. Itse tajusin sen jossain vaiheessa kolmatta vuosikymmentä tanssi-, järjestö-, työ- ja opiskeluympyröiden välillä tasapainotellessani. Aromaterapeutiksi opiskellessani opin hoitamaan myös itseäni, ja meditointi on tuonut sisäistä rauhaa.

Välillä toki menee edelleen överiksi, ihmisiähän tässä ollaan. Mutta tunnistan ylikuormittumisen vaaran helpommin ja minulla on työkaluja tilanteen rauhoittamiseen. Näitä asioita haluan jakaa.

Lisäksi tuntui, että kysyntää on. Infoähky ja omien haaveiden häviäminen kiireen alle hämmentävät monia. Haluan tarjota inspiraatiota rennompaan arkeen ja tukea suorittamattomuuteen. Oivallus tulee usein hengähdystauon kautta. Elämä voi olla täyttä vaikkei koko ajan tavoittelisi jotain.

Alunperin Hidastamon piti olla rentoutumispaikka. Etsinkin pitkään sopivaa toimitilaa. Mutta kaikissa oli jotain vikaa. Ja onni onnettomuudessa päädyin aloittamaan ilman tilaa. Pääkaupunkiseudun vuokrat ovat huikeat ja kestää pitkään, ennen kuin aloittavan yrittäjän liiketoiminta kääntyy plusmerkkiseksi. Olo on kevyempi ja luottavaisempi ilman korkeita vuokrakuluja.

Muutama on kysynyt, liittyykö Hidastamo jotenkin Hidasta elämää -mediataloon. Yritykseni nimi tuli mieleeni parin kuukauden pohdinnan jälkeen keväällä 2014. Mikään aiemmista nimivaihtoehdoista ei tuntunut hyvältä ja päätin luovuttaa. Usein ratkaisu on nimittäin löytynyt luopumisen kautta. Niin kävi nytkin, yhtenä päivänä mieleeni vain tuli sana Hidastamo. Ja jäi. Hidasta elämää -sivuston blogeja olin joskus lukenut mutta nimen samankaltaisuus tuli mieleen vasta kun joku siitä myöhemmin kysyi.

metsä_unsplash

Miksi sitten yrittäjyys? Voihan muita tukea rentoutumisessa palkollisenakin?

Sivutoimisilta yrittäjäajoilta mieleen jäi, ettei ikinä enää. Mutta vanhempainvapaan  aikana projektityösopimukseni lähestyi loppuaan ja hain muutamaa työpaikkaa, jotka eivät hirveästi kiinnostaneet minua. En päässyt edes haastatteluun eikä minun kokemukselleni ja koulutustaustalleni (sosiologi-tanssinopettaja-luontaisterapeutti..) sopivia paikkoja tuntunut olevan missään auki. En halunnut palata osa-aikaisten töiden yhdistelmään vaan yhdistää eri alojen osaamiseni yhteen työhön. Alitajunta teki taas työtä käskettyä ja parin viikon päästä sain yhtäkkiä idean. Rentoutumispaikka. Luon oman työni.

Päätin ottaa kerrankin rauhallisesti ja olla viemättä ideaa liian nopeasti toteutukseen. Aloitin yrittäjäkoulutuksella ja kirjanpitäjän etsimisellä. Reilut puoli vuotta ideoin ja keräsin tietoa alasta. Sattumalta löysin myös iRestin, joka muutti meditointiani ja jonka ohjaajakoulutukseen lähdin kasvattamaan osaamistani. Tuntui selvältä, että Hidastamo on tulossa.

Moni on pitänyt ratkaisuani rohkeana. Mutta kun on tottunut epätyypillisiin työsuhteisiin ja matalaan tulotasoon, yrittäjyys ei ole iso hyppy. Oman itsensä johtaminen on yhtä aikaa parasta ja haasteellisinta. Raportoin vain itselleni mutta vastaan samalla myös siitä, että pidän riittävästi lomaa ja opin uutta. On ihanaa, että on verkostoa – kavereita jotka ovat samassa liemessä ja joiden kanssa voi sekä jakaa huolia että tehdä yhteistyötä.

Yrittäjyyteen liittyvät ennakkoluulot ja -odotukset ovat karisseet yksi kerrallaan. Suunnittelu on tärkeää, mutta parhaiten oppii käytännössä kokeilemalla. Se, että osaa lukea tuloslaskelmaa ei auta jos ei tiedä digimarkkinoinnista mitään. Moni potentiaalinen asiakas innostuu, mutta vakiasiakaskunnan luominen vie paljon aikaa.

Sanotaan, että yrittäjällä ei ole varaa sanoa ei, pitää lomaa eikä sairastaa. Siitä huolimatta aion tehdä näitä kaikkia kolmea (tai no, sairastamista en suunnittele). Tulotaso on ainoa joka kärsii jos jään tarvittaessa lomalle. En tee tätä selkänahastani vaan sydämestä eikä Hidastamo ole ainoa elämäni sisältö.

Hidastamo on pitkän tähtäimen projekti. Toisaalta kukaan ei tiedä missä ollaan vaikkapa kolmen tai 20 vuoden päästä. Jos yritys ei ala kannattaa ja alkaa aiheuttaa enemmän huolta kuin iloa, voin päästää siitä irti. Mutta nyt nautin täysillä! On ihanaa tehdä työkseen sitä, mikä tuntuu luontevalta ja oikealta.

Niin. www.hidastamo.fi 

Herkän ihmisen muistilista

Varsinkin nuorempana hämäännyin väkijoukoissa kuuntelemaan muiden juttuja. Aistin muiden tunnetilat helposti. Nälkä tuntuu nopeasti. Hajuaistini on liiankin hyvä. Välttelen melua, ostoskeskuksia ja väkivaltaisia elokuvia. Olin myös herkkä lapsi – en niinkään ujo.

Erityisherkkyys on ollut esillä mediassa paljon viime aikoina. Psykologi Elaine Aronin perusteos aiheesta on suomennettu vasta viime vuonna. Erityisherkkien yhdistykseen ja facebook-ryhmiin tulvii lisää jäseniä.

Olen jo vuosia mm. jättänyt Hesarin tilaamatta ja uutiset katsomatta, ja muutenkin suojannut tunne- ja aistiherkkää itseäni. Mutta vasta Aronin kirjan lukeminen sai ymmärtämään herkkyyttä kokonaisvaltaisemmin. Tässä tekstissä tietoa erityisherkkyydestä sekä omien kokemuksieni pohjalta koottu vinkkilista.

Herkkyys on synnynnäinen hermostollinen piirre. Herkkä ottaa vastaan muita enemmän aisti-informaatiota ja prosessoi sen tarkemmin.Liialliset ärsykkeet, kuten melu, kirkkaat valot ja tunneristiriidat taas saavat herkän helposti ylivirittyneeksi. Osa herkistä on enemmän extro- kuin introvertteja.

Herkkyys ei ole sairaus vaan ominaisuus n. 20% väestöstä. Sitä tavataan myös eläimillä. Piirre on säilynyt evoluutiossa, koska se on hyödyllinen. Herkkien kyky intuitioon, pohdiskeluun ja tunteiden aistimiseen on Aronin mukaan ollut olennainen mm. neuvonantajien, pappien ja parantajien tehtävissä.  Hyötyä lienee myös siitä, että haistaa savun tai kuulee tantereen jytisevän ennen muita.

Kuva&copyright: Olli-Pekka Lehtinen
Kuva&copyright: Olli-Pekka Lehtinen

Tarkoitus ei ole nostaa herkkiä jalustalle tai väittää, että muut eivät pystyisi empatiaan tai maailman tarkkaan havainnointiin. Aie on parantaa kaikkien ymmärrystä erilaisuudesta, joka joillekin näyttäytyy herkkänahkaisuutena, hankaluutena tai ujoutena.

Kun aloin tulkita lapsuuttani ja elämääni herkkyyden valossa, moni vaikealta tuntunut asia sai selityksen. Vaikka olen oppinut elämään herkkyyden kanssa ja huomannut usein olevan helpompaa mennä pelkoja kohti, piirteen myöntäminen toi lisää armollisuutta itseä kohtaan.

Herkkyyden tunnistanut tietää olevansa normaali. Herkkyydestä on myös etua monissa asioissa, esimerkiksi auttamistyössä ja päätöksenteossa. Vivahteiden ja kauneuden taju on rikkaus.

Erityisherkälle olennaista on suojata itseään liialliselta virikkeiden määrältä ja työnteolta. Ihmissuhteissa opetellaan pitämään huolta myös omista tarpeista eikä vain muiden. Toiset herkät taas tarvitsevat tukea, etteivät erakoidu.

Löysin herkkyydestä taas yhden syyn sille, miksi olen niin kiinnostunut rentoutumisesta ja hidastamisesta.

Itsen päästäminen helpommalla ja riittävä lepo on tärkeää siksikin, että herkät sairastuvat muita helpommin jos eivät suojaa itseään ylivirittyneisyydeltä. Maailmalta ei tarvitse sulkeutua, sillä meillä on paljon annettavaa, muttei osallistuta liikaa ja uuvuta sitten.

On myös tärkeä muistaa, että yksikään herkkä ei ole pelkästään herkkä. Ja että jokainen ihminen on erilainen, oli herkempi tai ei.

Muistilistan vinkit sopivat erityisesti ulospäinsuuntautuneille herkille, mutta kuka tahansa voi poimia listasta itselleen sopivia asioita: 

  1. Ala oman itsesi ystäväksi. Toivo itsellesi hyvää ja toimi sen mukaan. Sinulla on lupa säädellä tekemisen ja ärsykkeiden määrää.
  2. Lepää tarpeeksi. Opettele sanomaan ei. Kehtaa lähteä ylitöistä, juhlista ja tapahtumista siinä vaiheessa kun tuntuu, että olisi kivempaa olla kotona tai nukkumassa.
  3. Säästä voimavarojasi. Helposti innostuva ja elämyshakuinen lähtee mukaan kaikkeen. Työn, perheen, järjestö- ja harrastustoiminnan lomaan (tai tilalle) tarvitaan myös aikaa ei-minkään tekemiseen.
  4. Syö ja juo riittävän usein. Vaikka muilla ei olisi vielä nälkä ja leimautuisit eväshiireksi – saavatpahan mallia itsestä huolehtimisesta 🙂
  5. Harjoittele ja uskalla. Älä anna herkkyyden liikaa rajoittaa elämääsi. Mikä auttaisi menemään väkijoukkoon tai esiintymään? Musiikin kuuntelu? Ystävä? Totuttele pikku hiljaa kuin olisit menossa kuumaan veteen kylpyyn.
  6. Opettele tuntemaan itsesi ja tunnistamaan tarpeesi. Miltä tuntuu, kun on liian väsynyt tai nälkäinen? Mitä toivot silloin? Mikä on vain uskomusta ja mikä on totta? Entä mitä toivot elämältä? Vanheneminen usein auttaa, mutta erilaisten terapioiden, luovan tekemisen tai meditaation avulla voit edistää kysymykseen vastaamista.
  7. Opettele löytämään hiljaisuus ja sisäinen rauha. Meditoi, joogaa tai liiku luonnossa. Tee sitä, mikä rauhoittaa.
  8.  Lisätietoja erityisherkkyydestä löydät ao.  linkeistä. Jälkimmäisissä voit myös testata herkkyytesi:

Rauhallista joulunaikaa herkille ja kaikille muillekin!

Ps. Järjestän keväällä hyvää palautetta saaneen iRest-meditaation iltakurssin torstaisin 15.1. alkaen. Kurssille voi 31.12. asti ilmoittautua ennakkohintaan 70 euroa (norm. 90 euroa). Tervetuloa eheyttävän levon pariin!