5 avainta kiireettömyyteen

Seurasin ilolla sitä, kuinka some ja sähköposti hiljeni pääsiäiseksi. Tuntui, että kaikki olivat oikeasti lomalla – lepäämässä ja rentoutumassa.

Viime aikoina olen pohtinut paljon ilmiötä nimeltä kiire. Ensin Rennompi arki -kurssia ja laajemmin Aikalisä-valmennusta varten. Mitä enemmän olen asiaa pyöritellyt, sitä enemmän uskon, että kiire sijaitsee enimmäkseen mielessämme.

Kuten vanha viisaus toteaa: Maailmaan menoon emme aina voi vaikuttaa mutta omaan mieleemme kyllä.

Kiire on subjektiivinen kokemus. Sprintteri pitää vauhdista mutta tarvitsee palautumista. Pitkänmatkan juoksija häiriintyy sprintterin tavoitteista.

Hetkellinen hoppu ei ole haitaksi. Pidempikin projekti voi tuoda voimaa kunhan on riittävästi palautumisaikaa. Jatkuva katkeamaton kiire on haitallisinta terveydelle.

Kiireen tuntuun vaikuttavat niin ympäristön rytmi kuin ulkopuoliset vaatimukset. Mutta eniten toimintaamme ohjaavat omat tunteemme ja ajatuksemme edellä mainituista – ja pitkälti tiedostamattomat uskomukset siitä millainen on hyvä työntekijä/ihminen/kansalainen/ystävä… Käsitykset siitä, minkä tekeminen on arvokasta ja saa viedä aikaa.

Kun nämä tulevat näkyviksi, niiden on myös mahdollisuus muuttua. 

key-123554_1280

Maailmahan on ajaton ja aika ihmisen luoma käsite. Kun oppii tarkkailemaan mielen tarinoita etäämmältä ja kuuntelemaan kehoaan ja hiljaisuutta, löytää ajattomuuden kokemuksen. Verkkovalmennusta suunnitellessani olen erityisesti kiinnittänyt huomiota kiireeseen ja tehokkuuteen liittyvien ajatusten ja uskomusten tunnistamiseen sekä sisäisen rauhan löytämiseen.

Mutta mitä voisit tehdä nyt heti? Elämme kuitenkin sen ihmisen luoman ajan mukaan. Meillä on toiveita ja tarpeita, ja kaikilla sama määrä aikaa.

Ajanhallintaan on tehty erilaisia oppaita vuosikymmeniä. Moni tietää, että puhelin kannattaa sulkea jos haluaa keskittyä ja sähköposteja ei kannata avata ensimmäisenä aamulla.  Oma näkökulmani ajanhallintaan ei liity tehokkuuden vaan riittävän levon edistämiseen. Kun suunnittelee, ja valikoi mitä tekee – jää enemmän aikaa levolle ja rentoutumiselle. Yleensä tulee olleeksi tehokas kaupan päälle. 

5 avainta kiireettömyyteen

1. Suunnittelu

Ennakoi se mitä voit. Mitä haluat tehdä tänään, töissä tai kotona? Tai viikonloppuna, ensi viikolla? Voit seurata jokaista ärsykettä, mutta jos haluat tehdä joitain asioita stressaamatta, mieti paljonko ne vaativat aikaa, valmistautumista ja missä järjestyksessä mitäkin tapahtuu. (Ja varmista, että muutkin osalliset saavat osallistua suunnitteluun tai ainakin tietävät mitä on tulossa.)

2. Itsetuntemus

Auttaa Sinua suunnittelussa. Onko Sinulla taipumusta poukkoiluun, kärsimättömyyteen, kiltteyteen tai viilaamiseen? Onko ei:n sanominen vaikeaa? Jos et tunnista, kysy muilta. Kun tiedät aikasyöppösi, osaat ottaa ne huomioon ja pyrkiä sopivampaan tempoon.

3. Tietoisuustaidot

Auttavat Sinua itsetuntemuksessa. Ole läsnä siellä missä olet. Huomaa jos mieli karkaa muualle tai jos teet jotain muuta mitä suunnittelit. Näin käy kaikille, mutta voit palata alkuperäiseen tai vaihtaa suunnitelmiasi tietoisesti. Läsnäolo ja keskittyminen harjaantuu. Mielenhallinnastakin voi puhua mutta ennemmin puhun siitä, että tulee tietoiseksi mielensä liikkeistä ja valitsee sitten vapaammin.

4. Rutiinit

Rutiinit ovat automatisoitunutta toimintaa, joka ei vaadi meiltä niin paljon kuin uuden tavan opettelu. Luo rytmiä ja työpäivään ja arkiviikkoon, joka helpottaa ja vapauttaa aikaa muuhun. Jottei joka päivä tarvitse miettiä mitä laittaisi ruoaksi tai mitä tekisi ensimmäiseksi töissä. Minkä asian voit tehdä vain kerran viikossa sen sijaan että teet sen päivittäin? Tai toisin päin?

5. Sitkeys ja lempeys

Kaikki kompastelevat ja tekevät virheitä (niistä oppii!). Kiireettömyys on jokapäiväinen valinta, joka on toisina päivinä vaikeampi tehdä. Mitä useammin siihen tarttuu, sitä helpommaksi se tulee. Kuulostele myös omaa sopivaa suhdettasi suunnitteluun ja keskittymiseen – yllätyksille ja sivupoluillekin saa olla aikaa!

 

 

 

 

Näin löydät omaa aikaa

Hetki itselle. Aikaa olla tekemättä mitään. Omaa rauhaa.

Kysyin äskettäin Hidastamon minikyselyssä mitä vastaajat kaipaisivat elämäänsä tällä hetkellä. Muutama teema nousee ylitse muiden. Yksi niistä on oma aika.

Samanlainen toive on noussut esiin myös kohtaamisissa erilaisten ja eri-ikäisten naisten kanssa kursseilla ja tapahtumissa. Mitä he tekisivät ylimääräisellä ajalla? Ottaisivat oman rennon hetken.

Mistä sitä aikaa sitten saa? Kalenterin ja menojen uudelleenorganisointi voi tuntua parhaalta kikkakolmoselta, mutta oikeasti on tärkeää aloittaa jostain muualta.

kuvalähde
kuvalähde

Arvoista. Ja oman arvon tunnustamisesta.

Löydämme nimittäin usein syyn ulkopuolelta sille, miksi aikaa itselle ei ole. Työkiireet, perheenjäsenten tarpeet, rahahuolet… Löytyy syy, joka estää oman ajan ottamisen ja pakottaa tekemään muita asioita.

En halua olla tekopyhä ja väittää, että kaikissa elämäntilanteissa on helppo järjestää omaa aikaa. Mutta haluan sanoa, että tiukassakin paikassa voi harjoittaa lempeyttä itseä kohtaan ja kuunnella omia tarpeitaan. Ne voi työntää syrjään hetkellisesti, muttei toistuvasti. Kun elämä potkii, on entistä tärkeämpää tarjota itselleen myötätuntoa ja omia pieniä hetkiä. Nostaa omaa hyvinvointia tärkeysjärjestyksessä ylemmäs.

Itsensä piiskaaminen siitä, että tilanne on tämä tai ettei ole osannut järjestää aikaa tuskin myöskään helpottaa oloa. Muutos lähtee paradoksaalisesti usein siitä, että hyväksyy tilanteen ja ottaa sen mahdollisen kuluttavuuden vastaan, itselleen hyvää toivoen. Tilanteen tiedostaminen vähentää siihen samaistumista ja luo uusia vaihtoehtoja toiminnalle.

Istahda halutessasi hetkeksi alas ja laita käsi sydämelle: Sinä olet tärkeä. Sinulla on oikeus omaan aikaan. Oma rauhallinen hetki ei ole jotain ylimääräistä luksusta tai itsekästä vaan usein olennaista ja tarpeellista hyvinvoinnille. 

Oman ajan järjestämisellä en tarkoita, että omat tarpeet laitettaisiin aina muiden edelle. Esimerkiksi vanhempi ei voi ravata joka ilta riennoissa tai pomo koulutuksissa niin paljon, ettei heitä koskaan näe kotona tai työpaikalla.

Ymmärrätte varmasti, että puhun tasapainosta. Siitä, että on hetkiä tehdä sitä mikä on itselle tärkeää ja ravitsevaa. Edes jonkun verran. Omia tarpeita voi huomioida yhtä aikaa muiden tarpeiden kanssa.

Mikä siis auttaa?

1. Oman arvon ja oman ajan tärkeyden tunnustaminen.

2. Tarpeista ja tunteista kertomisen opettelu. Ensin ne pitää tunnistaa, ja sitten niiden ilmaisua voi harjoitella. Kertaus on molemmissa opintojen äiti 🙂

3. Uteliaisuus selkeiden odotusten sijaan: Mikä pienikin asia tai hetki voi olla tärkeä ja eheyttävä?

4. Avun pyytäminen, muiden tuki. Kerro kuinka tärkeä asia Sinulle on.

5. Aikaoptimismista luopuminen: kun ei aikatauluta ylioptimistisesti jää enemmän liikkumavaraa.

6. Aikaa vievien arkirutiinien tunnistaminen ja helpottaminen tekemällä esim. vähän kerrallaan tai harvemmin.

7. Sinun vinkkisi!  Kerro kommenteissa, mikä on auttanut Sinua järjestämään omaa aikaa tai huomaamaan sen tärkeyden? Tai mikä haaste tai uskomus tuntuu estävän sen ottamista?

Lisää vinkkejä ja inspiraatiota saat ilmaiselta Rennompi arki-verkkokurssilta, jossa autan mm. kalenterin siivouksessa, suorittamisesta luopumisessa ja meditoinnin aloittamisessa.

Pois puun ja kuoren välistä

”Oon kyllä saanut sun viestin, mutta en ole ehtinyt vastaamaan. 

Nyt on paljon asioita, jotka pitää saada tehtyä ennen lomaa.

Kaikilla täällä on kauhea kiire.”

Kuulostaako tutulta? Tuntuuko siltä, että olet puun ja kuoren välissä – ja lomaan asti (jos sellaista on) on puurrettava täysillä?

Et ole yksin.

Mikä on oikeaa kiirettä?

Kaikki tietävät, että kiire nostaa stressitasoja ja sitä kautta vaikuttaa hyvinvointia vähentävästi. Uni vaikeutuu, verenpaine nousee, unohtelu lisääntyy. Deadline voi auttaa tavoitteeseen mutta välillä deadlineja on liikaa.

Moni kokee, ettei voi vaikuttaa kiireeseensä. Että on pakko noudattaa aikatauluja ja tavoitteita, jotka joku muu on asettanut. Tai jotka on itse aiemmin asettanut. Että kaikki asiat ovat tärkeitä ja kiireellisiä.

Mutta onko tämä totta?

Kysy itseltäsi, olisiko osa asioista vähemmän kiireellisiä? Voisiko tilannetta ja tavoitteita arvioida uudelleen? Onko kiire itse asiassa tottumusta tai ilmapiiriä – ja itse asiassa voisit hyvinkin pitää pidemmän lounaan, lähteä ajoissa töistä ja siirtää osan hommista huomiselle tai loman jälkeen?

ohikiitävä auto lumimaisemassa
kuva&copyright: Olli-Pekka Lehtinen

Priorisointi vapauttaa

Ratkaisu löytyy suunnittelusta ja priorisoinnista.

Usein tuntuu, että suunnitteluun ei ole aikaa. Pitää vain tehdä nämä asiat äkkiä pois alta! Mutta suunnittelu säästää sinulta aikaa ja voimavarojasi.

Aloita viikko miettimällä mikä on tärkeää. Aloita päivä tekemällä tärkeimmät työt. Sovi muiden kanssa, mitä priorisoidaan nyt.

Kaikkea ei kukaan ehdi.

Nosta oma riittävä lepo, ruoka ja hauskanpito tärkeysjärjestyksessä ylös. Oma jaksamisesi on tärkeää. Virkeänä myös priorisoit paremmin.

Rentoa ja kiireetöntä joulukuuta!

**

Ilmainen Hidastamon Rennompi arki -minikurssi alkaa tammikuussa. Tilaa kolmiosainen sähköpostikurssi itsellesi täältä ja varmista kiireettömämpi uusi vuosi!

Helppoa meditointia

Vaikeaa. Ahdistavaa. Ei ole aikaa.

Moni tietää säännöllisen meditaation hyödyistä. Usein meditaatioharrastus tyssää kuitenkin lyhyeen.

Yksi iso syy on varmasti ohjauksen puute. Kuinka moni alkaa harjoitella uutta soitinta tai urheilulajia ilman opettajaa? Kyseessä on uuden taidon opettelu. Turhautuminen tulee pian kun ei saa ohjausta ja tukea.

Toinen syy lienee on suorituskeskeisyys. Meditaatio vaatii lempeyttä ja kärsivällisyyttä. Molemmissa on useimmilla meistä harjoiteltavaa.

Kuva: Joe Shlabotnik (Flickr/CC)
Kuva: Joe Shlabotnik (Flickr/CC)

Miten sitten helpottaa meditointia? Opettajan etsimisen ja kärsivällisyyden lisäksi on monia tapoja. Kokosin tähän vinkkejä, joita olen kuullut ja kokenut hyödylliseksi. Valitse itsellesi sopivat alta:

  • Madalla kynnystä. Alas istuminen riittää. Älä katso kelloa. Joku on ohjeistanut, että meditoida pitäisi 15min/päivä ja 45min kerran viikossa. Minä sanon: vähän on parempi kuin ei mitään.
  • Tee olosi mukavaksi. Hanki meditaatiotyyny tai -penkki. Tai meditoi selinmakuulla (tähän palaan blogissa lähiaikoina).
  • Hanki puhelimeesi meditaatio-sovellus, joka muistuttaa sinua joka päivä tiettyyn aikaan.
  • Kuuntele ohjattuja meditaatioita. Kaikkien tyylistä et ehkä pidä, mutta opit jotain ja mielen on helpompi keskittyä. Kokeile esim. dharmaseed.org tai soundstrue.com.
  • Älä edes yritä tyhjentää mieltä. Mielen funktio on ajatella ja karkailla. Keskitä huomiosi hengitykseen tai kehon tuntemuksiin ja kun huomaat olevasi ajatuksissasi, yritä palauttaa huomio lempeästi takaisin. Toiset päivät ovat helpompia kuin toiset.
  • Lopeta itsesyytökset hitaasta edistymisestä tai huonosta keskittymiskyvystä. Olemme keskeneräisiä. Ole läsnä ja avoin tässä hetkessä. Kuuntele mitä kehosi tai mielesi kertoo.
  • Tärkeintä on aikomus. Kun päätät meditoida edes vähän joka päivä, sitä alkaa tapahtua useammin (vaikkei ehkä joka päivä).
  • Aina sama aika ja paikka auttavat meditaatioon orientoitumista. Esim. aamulla ennen hampaiden pesua saunan lauteilla 😉

Olkoon meditaatiohetkesi rennompi kuin ennen!

 

Ps. Meditaatiotyyny tai -penkki helpottaa istumameditaatiota, mukava matto ja silmätyyny selinmakuulla tapahtuvaa harjoitusta. Itse suosittelen mm. Yoga Madin tuotteita, niitä saa suomesta esimerkiksi Pilateskaupasta. Kun tilaat tämän linkin kautta, saan pienen provision ostoksistasi. Linkin klikkaaminen tai sivuilla oleilu ei luonnollisesti maksa mitään. Kiitos!

Valittu kiire

Flunssa.

Se iski hieman liian kiireisen viikon jälkeen. Monelle varmaankin tuttu ilmiö. Työn alla oleva postaus kiireestä tuntui entistä ajankohtaisemmalta.

Olen perusluonteeltani nopea käänteissäni. Niinpä. Hidastamisesta kirjoittava on hätähousu! Tuskinpa rauhallinen luonne hidastamisesta olisi alunperin kiinnostunutkaan…

Ajanhallinta.

Kuivan kuuloinen sana. Ja eihän aikaa oikeastaan voi hallita? Se vain on.

Toisaalta. Koska aika on kaikille sama, voisi väittää että kiire on valinta.  Kasvavan työtaakan alle luhistuva tai monilapsisen perheen yksinhuoltaja ei välttämättä olisi samaa mieltä. Valinnat ja vaihtoehdot saattavat tuntua olemattomilta. Mutta etenkin silloin olisi tärkeää valita kiireettömyys aina kun mahdollista.

Flunssaltakin olisi ehkä vältytty jos olisin hieman aiemmin hidastanut viime viikolla. Luontaisesti nopea tai hidas työskentelijäkin voi välttää kiireen tunnun.

Valinnan mahdollisuuksia on enemmän kuin kuvittelemmekaan.

Olen ”hyvä” tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Vanhemmiten olen tajunnut, että voin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka olisin se tyyppi, joka valitaan kun homma pitää saada tehtyä nopeasti, minun ei tarvitse tehdä asioita, joissa olen hyvä. Vaan niitä joista nautin ja tulen onnelliseksi. Saatan toki olla niissäkin hyvä.

Sitten on vielä taipumus mahduttaa päivään tai kalenteriin liikaa asioita. Joillekin osaa sanoa ”ei”, toiset saattavat haukata flow-aikaa niin paljon, että unohtaa syödä ja käydä vessassa. Laiskottelu sujuu koko ajan paremmin ja paremmin kun harjoittelee.

pitkospuut
Kiireettömällä polulla Copyright Joona Iranta

Mietin nykyään useimmiten huolella ennen kuin sanon ”kyllä” jollekin menolle tai työtehtävälle. Joka viikonlopulle olisi toki monta kiinnostavaa kurssia tai tapahtumaa. Voin jäädä kotiin. Ja jos päätän lähteä, voin tehdä tietoisen valinnan lähteä metrolle aiemmin välttääkseni juoksentelun. Voin jättää jonkun asian kesken (ei kuitenkaan levyä päälle, kuten joskus). Ja työskennellessä voin käyttää ajanhallintaa helpottavia sovelluksia (näistä mainitsin ihan aluksi).

Olen tajunnut, että minulle yksi hyvä tapa huolehtia itsestäni on  – kun mahdollista – antaa asioille aikaa.

Päivässä ehtii vähemmän mutta nauttii enemmän.

 Milloin voi valita kiireettömyyden? Vaikkapa:

  • kaupassa
  • keskustelussa
  • lounastauolla
  • matkalla paikasta a paikkaan b
  • aamutoimissa

Mieti silloin,  voisitko varata tähän vähän enemmän aikaa ja tehdä sen ihan rauhassa?

Hidastamisen tapoja

Osaatko hidastaa? Uskallatko pysähtyä?

Vai koetko elämän ihmettelyn vähän huvittavana, kuten mindfulness-retriitille osallistunut Helsingin Sanomien toimittaja?

Kaikki eivät kärsi kiireestä eikä hidastamisen tarvitse tarkoittaa täyskäännöstä.

Suosittelen kuitenkin hidastamisharjoituksia jos

  • etsit onnellisuutta, rauhaa tai hyvinvointia
  • painit pienempien tai isompien haasteiden kanssa
  • on vaikea rauhoittua ja uni ei tule
  • arki tuntuu suorittamiselta
  • kalenteri näyttää liian täydeltä
  • syöt mitä sattuu
  • elämän tarkoitus on (tilapäisesti tai pidempään ollut) hukassa

Pysähtyminen tekee myös ihan hyvää myös vaikkei mikään ylläolevista kolahtaisi.

Miten sitten hidastaa? Ja miten se on mahdollista keskellä kiireistä arkea kun ei ehdi mökille tai retriitille? Seuraavista voi olla apua:

  • Tauot. Päiväunet. Erilaiset työskentelyä ja taukoja aikatauluttavat sovellukset, kuten Timerloop.
  • Meditaatio. Monet kokevat meditaation (aloittamisen tai jatkamisen) vaikeana. Lupaan kertoa täällä blogissa vinkkejä meditoinnin helpottamiseen.
  • Itsensä kuunteleminen ja hoitaminen.
  • Kännykän kotiin jättäminen tai somerajoitin, kuten Chromen Stay Focusd.
  • Ajankäytön suunnittelu. Inspiraatiota voi hakea esim. Go Lightly -blogissa kotona työskenteleville annetuista neuvoista.
  • Avun pyytäminen.
  • Erilaiset hidastamista tukevat palvelut, kuten Hidastamo 🙂

Palaan näihin teemoihin syksyn mittaan!