Se, mikä pysyy

| 0 comments

Suru-uutinen saavutti minut maanantaina. Isoäiti oli nukkunut pois.

Suru tuli – mutta myös helpotus, sillä mummun hengitys oli käynyt vaikeaksi.

Elämä palauttaa meidät perusasioiden äärelle säännöllisesti.

Kun syntyy paljon uutta, on osan aika lähteä. Eikä mikään ole olemassa ilman vastakohtaansa. Elämä ilman kuolemaa. Varjo ilman valoa.

Yoga nidrassa kaiken luonnollisena kulkuna nähdään syntymä, kasvu, rapistuminen ja kuolema. Se on läsnä kaikessa mitä koemme, teemme, tunnemme ja ajattelemme. Ja tuo kaikki tapahtuu muuttumattomassa, pysyvässä tietoisuudessa, jolla ei ole alkua eikä loppua.

Kuoleman kohtaaminen on hieman helpompaa jos tuntee tuon pysyvän ja muuttumattoman. 

Jotkut puhuvat Jumalasta. Toiset lähellä kuolemaa käyneet ovat kokeneet lämmön ja valon. Toiset ovat aistineet meitä laajemman tietoisuuden meditaation kautta. Vaikeasti sanoitettavaa kokemusta voi kutsua monella nimellä.

Oli kyse sitten uskosta, kokemuksesta – tai molemmista – meitä laajempi ja pysyvämpi ikuisuus tuo lohtua ja rauhaa eron ja muutoksen hetkellä.

”Life is a waterfall.

We’re one in the river.

And one again after the fall.”

(Aerials / System of a Down)

waterfall

Photo credit: anieto2k via photopin cc

(Visited 10 times, 1 visits today)

Vastaa

Required fields are marked *.


Solve : *
6 − 2 =