3 salaisuutta jaksamiseen syksyllä

Tiedätkö ne lehtimainokset, joissa joku julkkis kertoo kuinka simpukankuoriuute tai ruoansulatusjugurtti on pelastanut hänen ihonsa tai vireystilansa? Entä blogipostaukset, joissa bloggaaja hehkuttaa saamaansa tuotetta? Minä ajattelin, etten minä koskaan… Kunnes halusin suositella kaikille jotain itse ostamaani ihan omasta aloitteestani!

Väinönputki.

Taistelu flunssaa vastaan

Mietitkö, miten pysyä terveenä ja jaksaa syksyllä? Koulujen ja päiväkotien alkamista seuraavat taas flunssa-aallot, jotka väistelevät vain harvoja meistä. Minulta ainakin unohtuu helposti flunssan ennaltaehkäisy esimerkiksi ravinnon avulla ja kiireessä päädyn mikroaterioiden pariin. Ja vaikka söisi terveellisesti ja liikuisi, pöpö voi silti iskeä. Puhumattakaan arjen ristipaineiden tuomasta stressistä. Siksi olenkin innoissani helpoista ja nopeista lisäkeinoista flunssan torjumiseen ja jaksamisen edistämiseen.

 

Maistoin joskus Ruohonjuuressa Puolustaja-nimistä ”yrttishottia”. Värikäs pakkaus kassalla pisti silmään. Kyseessä on Lapin yrteistä uutettu tehoeliksiiri, joka auttaa taistelemaan pöpöjä vastaan. Myöhemmin messuilla törmäsin myös muihin saman sarjan hunaja-yrttituotteisiin. Tuolloin tuotteille ei ollut tarvetta, mutta reilu viikko sitten flunssan iskissä etsin Puolustajaa lähialueen luontaistuotekaupoista. Sain vastaukseksi eioota, mutta syykin selvisi vähän paremmin varustellussa liikkeessä. Sarja on vaihtanut ilmettään ja sisältökin on kehittynyt – Puolustaja on nyt MAHTI, lisäksi sarjassa on yrttieliksiirit SINNI ja PUHTI.

Kurkkaa koko tuotesarja tästä!

Meditoin, joogaan ja liikun mutta kiinnostukseni luonnonlääkintään oli jäänyt taka-alalle. En ole jaksanut innostua ulkomaisista superfoodeista tai mehustaa hirveästi. Kunnes. Hyvin harvoin olen innostunut jostakin tuotteesta näin paljon! Olen ottanut kaksi MAHTI-yrttishottia päivittäin ja kurkkukipuni ja yskäni lievittyivät suuresti, myös nuhan kanssa niistä on ollut apua. Mahti sisältää väinönputken juurta ja nokkosta. Väinönputki on yksi vahvimpia suomalaisia rohtokasveja ja sillä on voimakkaasti antibakteerisia ominaisuuksia. Nokkonen on taas ravinnepitoisin suomalaiskasvi, jota on käytetty kautta aikojen olon voimistamisessa ja tauteja vastaan taistellessa. Hunajan sijaan tuotteessa on luontaisesti makeaa kasviglyserolia.

Stressiä helpottava juuri

Tuotesarjan takana on Arctic Warriors, jonka motiiveja ei voi kuin ihailla. Tarkoitus on paitsi tuoda Lapin tehoyrtit kaikkien iloksi, myös työllistää Lapissa. Toiminta on alusta loppuun läpinäkyvää ja sopimusviljelijöihin voi tutustua nettisivuilla. Yksittäispakattujen yrttishottien (jotka ovat aika käteviä käsilaukussa tai reissussa) lisäksi näitä eliksiirejä saa 100 ml ja 500 ml pulloissa. Valikoimissa on myös mm. kuusenkerkkäjauhetta smoothien tai aamupuuron sekaan.

Sinni ja Puhti sisältävät ruusunjuurta. Arctic Warriorsin sivuilla kerrotaan, että ruusujuuri ja väinönputki ovat arktisen alueen alkuperäiskasveja: Lapin yöttömän yön ja puhtaiden kasvuolosuhteiden ansiosta vaikuttavat aineet kehittyvät erityisen voimakkaiksi. Ruusujuuri on voimakas adaptogeeni eli auttaa elimistöä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja taistelemaan niin kehon kuin mielen stressiä vastaan.

Olen antanut Mahtia myös 4-vuotiaalle nuhanenäpojalleni, jolta flunssa lähti normaalia nopeammin. Lapsi olisi ottanut hyvänmakuista eliksiiriä enemmänkin, mutta onneksi Arctic Warriorsin nettisivuilla on hyvät ohjeet näiden vahvojen yrttituotteiden annostelusta lapsille.

 

Mitä tuotetta sinä haluaisit kokeilla? Kerro kommenteissa, arvon yhdelle maistiaissetin!

SINNI (sisältää ruusunjuurta ja nokkosta) Tasapainottaa, helpottaa stressiä, auttaa keskittymään sekä nukkumaan paremmin.

MAHTI (sisältää väinönputken juurta ja nokkosta) Auttaa taistelemaan flunssapöpöjä vastaan niin ennalta kuin taudin jo jyllätessä.

PUHTI (sisältää ruusunjuurta, nokkosta ja hunajaa) Antaa energiaa esimerkiksi kesken työpäivän tai ennen treeniä.

 

 

Ps. Tämä ei ole maksettu mainos, tarjosin omasta aloitteestani Arctic Warriorsille näkyvyyttä sivuillani. Jatkossa kuitenkin kun klikkaat yrttieliksiiriostoksille minun sivujeni kautta, saan pienen prosentin ostostesi loppusummasta. Kiitos!

 

 

Mitä vastaat, kun hiljaisuus kysyy?

Vaikka ihminen olisi paikallaan, hänessä on silti liikettä. Ainakin hengitys, sydämen lyönnit, veren virtaus suonissa. Pitkiä venytyksiä suosivassa yin-joogassakin tapahtuu paljon, vaikka siltä ei ulkoisesti näytäkään. Pysähtyneessä asennossa hengitys sekä kehon ja mielen tuntemukset liikkuvat. Pysähtymisessäkin voi mennä syvemmälle.

Sama koskee hiljaisuutta. Näennäisesti se on äänetön ja tyhjä. Käytännössä hiljaisuudessa on vivahteita, eri asteita – ja väistämättä myös ääniä.

Elämämme on täynnä ääntä, epämielyttävästä hälystä ja keskeytyksistä puheensorinaan, lempeistä ja kauniista äänistä riehakkaisiin. Hiljaisuutta joutuu usein etsimään niin ympäriltään kuin sisältään.

kuva:
Tyler McRobert

 

Hiljaisuudessa on helpompi syventyä kuuntelemaan, ja tulla itse kuulluksi. Hiljaisuus kutsuu uteliaisuuteen – mitä kaikkea ”tyhjyydessä” on, mitä vihdoin pääsee kaiken äänen alta esiin?

Hiljainen retriitti on mahdollisuus pysähtyä. Mahdollisuus kysyä, mutta myös vain olla – ja  ehkä huomata vastaavansa johonkin, mitä hiljaisuus kysyy. Hiljaisuutta voi retriitin lisäksi löytää esimerkiksi luonnosta, saunasta tai joogasalilta.

Minulta hiljaisuus kysyy: ”Malttaisitko vain olla? Osaatko olla lempeä ja armollinen itsellesi? Muistatko, mikä tekee sinut onnelliseksi?”

Mitä hiljaisuus kysyy sinulta?

Sen jälkeen hiljaisuutta löytyy helpommin myös itsestä, kaiken hälinän keskellä.

 

Ps. Seuraava Hidastamon päiväretriitti järjestetään 14.10. Ilmoittaudu mukaan!

Näin loma opettaa

Oletko huomannut käyttäytyväsi lomalla eri tavoin kuin arkena? Tekeväsi eri asioita, tai samoja eri tavalla?

Itse olen viettänyt rauhallisinta lomaa pitkään aikaan. Yleensä kaipaan reissuja ja käyntikohteita, mutta nyt olen enimmäkseen perheeni kanssa viettänyt aikaa kotikulmilla ja tehnyt pieniä päiväretkiä.

On ollut ihanaa unohtaa suunnitelmien teko ja lähteä ex tempore uimaan lähirannalle tai retkelle Helsinkiin. Päivä löytää uomansa ja rytminsä kummempia suunnittelemattakin. Tämä tuli niin tarpeeseen suunnitelmia, organisointia ja ratkomista täynnä olleen kevään jälkeen.

Kiireinen rytmi oli jäänyt niin päälle, että minulla oli kiire joka paikassa. Liikenteessä kiroilin edessä hidastelevalle, enkä jaksanut odottaa edes vesipullon täyttymistä ennen kuin jo nappasin sen hanan luota. Lähdin kotoa vaatteet puoliksi päällä (siis no, ihan pukeissa, mutta vedin takkia päälle juostessa tai tein jotain muuta samaan aikaan). Useamman asian multitaskaamisesta tuli stressaava ja tehoton normaali. Kuulostaako tutulta?

Kesällä olen löytänyt kadoksissa olleen rennon minän. Olen huomannut, etten ole sama asia kuin kiire. Osaan odottaa vesilasin täyttymistä. Nautin pyykin viikkaamisesta. Ehdin kerrankin laittaa ruokaa rauhassa. Ehdin myös luontoon – paikkoihin, joissa tunnen todella rentoutuvani ja sielun lepäävän.

Pienet huomiot muodostavat isomman oivalluksen.

Tässä minä olen. Tätä minä haluan.

Sen löytäminen aina uudelleen ja uudelleen on tärkeää. Vaikka kuinka olisi meditoinut, rentoutunut tai joogannut, on tärkeää hypätä uudelleen satulaan (tai satulasta?) ja löytää rutiini. Ne tärkeät tasapainottavat asiat. Olenkin alkanut kirjaamaan ylös asioita ja tekemistä (ja tekemättömyyttä), joita haluan tuoda arkeeni lomalta. Asioita, joiden ymmärrän tukevan jaksamistani.

Kuka sinä olet lomalla? Mitä olet valinnut tehdä? Mitä haluat ottaa lomalta mukaan?

Ps. Olet tervetullut pysähtymään ja syventämään loman antia Hidastamon miniretriitille lauantaina 29.7. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

 

 

Pysähtymisen juhlistamista

Kesäpäivänseisaus pysähdytti kirjaimellisesti.

Vaikka olen viettänyt somepaastoa, selailin lempimediaani instagramia pari iltaa sitten. Kuvat vuoden pisimmän päivän juhlistamisesta ja kunnioittamisesta pysäyttivät. Tätähän voisi juhlia! Aloin pohtia juhlapyhien merkitystä.

Jos unohdamme emmekä huomaa pysähtymisen mahdollisuuksia,  ja vain kuljemme läpi juhlapyhistä, luonnon käännekohdista ja rituaaleista, elämästä puuttuu sävyjä ja tasoja.

Pienikin juhlapäivä tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä: olla läsnä itselleen ja läheisilleen, hyvästellä mennyttä ja toivottaa tervetulleeksi tulevaa.

Miten sinä juhlistat pysähtymistä ja merkkipaaluja? Onko niissä mahdollisuus tehdä jotain omaa – yleisistä tavoistakin poikkeavaa? Jotain arjen yläpuolelle kohottavaa, tai tuttua ja turvallista rituaalia?

Kaunista juhannusta ja Suomen suvea!

Ps. Retriitti on oiva paikka pysähtymiselle. Hidastamon heinäkuun miniretriitille mahdut vielä mukaan!

Miniretriitti heinäkuussa

Lataa voimia töihinpaluuseen heinäkuussa: Tervetuloa syvärentoutumaan iRest® Yoga Nidran avulla 29.7. klo 10-15. Päivään kuuluu myös lempeä joogahetki ja teetarjoilu. Lue lisää ja ilmoittaudu holvin kautta.

 

Rentoutumista työpäivän keskellä

Miten kevennät kuormaasi?

Törmäsin Herkkyyden voima -kirjassa (Heli Heiskanen, Origo Nova) mielenkiintoiseen teemaan, kuormitusmalliin.

En ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, kuinka ylikuormitus voi jäädä päälle ja muuttua tavaksi. Vaikka olen helposti innostuva, ja juuri siksi opetellut hidastamaan, kuormitusmalli avaa ilmiötä laajemmin.

Liikunnan yhteydessä puhutaan nykyään paljon palautumisen merkityksestä. Fyysisestä ylikuormituksesta on haittaa kunnolle. Sama pätee henkiseen kuormitukseen.

Mistä kuormitusmalli tulee?

Kuormitusmalli syntyy Heiskasen mukaan lapsuuden mallien lisäksi mm. koulu- ja työelämäkokemuksista ja yhteiskunnan muuttuneista vaatimuksista.  Syitä on muitakin, Heiskanen esittelee mm. psyykkisiä suojakuoria, jotka johtavat ylikuormitukseen.

Kuormituksen keventämisen alkuaskel on mielestäni sama kuin muussakin hidastamisessa: pysähtyminen. Pieni, ja säännöllinen.

Kuormituksen keventäminen

Onko tämä nyt tärkeää ja välttämätöntä? Miten voin valita toisin ja keventää taakkaani? Mikä auttaa hidastamaan? Olisiko tekemisen sijaan pelkkä oleminenkin arvokasta?

Herkät ihmiset kuormittuvat muita helpommin, joten muiden tahdin mukaan toimiminen ei kannata. Rentoutuminen, meditaatio ja itsemyötätunnon harjoittelu auttavat tutkitusti stressinhallinnassa.

Vaikka rentoutus- ja meditaatioäänitteitä on paljon tarjolla, ihan elävä ohjaus ja muiden seurassa harjoittelu tuntuvat erilaiselta, ja tukevat kotiharjoittelussa. Sain sen itse jälleen todistaa viime viikonloppuna ihanassa joogatyöpajassa. Samasta syystä haluan tarjota pitkästä aikaa myös iRest-ohjausta.

Kevennetään kuormaa!

Syvärentoutus

Tein perjantaina uuden nauhoitteen Hidastamon youtube-kanavalle. Tarkoitus on ollut julkaista pieniä äänitteitä tiuhempaan, mutta kevään flunssat ovat vaikeuttaneet asiaa. Nyt tappelin viimeisiään vetelevän tietokoneen kanssa, mutta sain kuin sainkin videon valmiiksi. Logo ei oikein näy, mutta totesin armollisesti, että tehty on parempi kuin täydellinen 🙂 Ja kuunnellessa kuvalla  ei ole niin väliä!

Tämä syvärentoutus on oikeastaan myös kehomeditaatio, joka johdattelee tähän hetkeen ja rentoutumaan kehon aistimisen kautta. Pidemmistä ja monipuolisemmista syvärentoutuksista pääsee nauttimaan 9.4. Helsingissä iRest-sunnuntaissa, tervetuloa!

5 keinoa palautua työpäivän jälkeen

Työasiat ja -kiire kantautuvat helposti kotiinkin. Huomasin käyttäväni muutamia keinoja mielen ja kehon rentouttamiseen kotiin palatessa. Nämä ovat pika-täsmäkeinoja, sillä lapsiperheessä ei voi kotiin tullessa alkaa meditoimaan 🙂

  1. Radio täysille. Itse kuljen autolla kotiin, mutta paluumatkalla julkisissa tai pyöräillessäkin voi kuunnella hyvän mielen musiikkia.
  2. Jalkakylpy. Välillä sulkeudun kylpyhuoneeseen ja upotan jalkani lämpimään veteen. Muutaman minuutin lämpöhoito on krooniselle palelijalle rentouttavaa.
  3. Tee. Lämpö, tuoksu, vesihöyry. Niitä voi ihmetellä keskellä kaaostakin.
  4. Pikatreeni. Välillä lähden töistä hieman aikaisemmin, jotta ehdin kuntosalin kautta kotiin. Fyysinen treeni auttaa siirtymään ”toiseen työpäivään”.
  5. Läheisyys. Kun kaikki on saatu ruokittua, löhöhetki sohvalla yhdessä lueskellen palauttaa sielun sinne, minne se kuuluu <3

Mikä sinua auttaa irtautumaan töistä ja palautumaan? Jaa kommenteissa!

Lue myös: 3 salaisuutta jaksamiseen syksyllä

 

Oodi osa-aikatyölle

Olen vuoden alusta tehnyt nelipäiväistä työviikkoa. Nyt kerron, miten se on muuttanut elämääni – ja miten se voisi olla sinullekin mahdollista!

Reilun kuukauden ajan perjantai on ollut vapaapäivä. Voi että, miten hyvältä se on tuntunut! Yritän tietoisesti olla täyttämättä päiviä tekemisellä, mutta ehdin silti vaikka mitä. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan minulla on myös energiaa ideoida ja luoda kaikkea uutta.

Talvimaisema

Mitä sitten olen tehnyt?

Olen käynyt hiihtämässä ja joogassa. Palannut katkolle jääneeseen meditaatiorutiiniin. On ollut vihdoin aikaa myös laittaa ruokaa ja siivota – ja niiden tekeminen tuntuu ihan erilaiselta kuin nälkäisenä arki-iltana. Olen myös tehnyt Hidastamon hommia, ja hakenut lapsen aikaisemmin hoidosta. Vaikka lapsi viihtyy päiväkodissaan, hän on superonnellinen yhdestä lyhyemmästä päivästä ja kehuu sitä kavereilleen heti aamusta. Olen ehtinyt kerrankin palauttaa kirjaston kirjat ajoissa, viedä printterin huoltoon ja nähdä ystäviä.

Olen aiemminkin elämässäni työllistynyt osa-aikaisiin työsuhteisiin. Mutta silloin tein tanssinopettajan hommia sivussa. Nyt toki neljä työpäivää on tiivistynyt, ja teen joka tapauksessa arkena iltatöitä. Mutta se on ollut sen arvoista. Minulla on oikeasti vapaapäivä. Olen kiitollinen työnantajalleni tästä mahdollisuudesta.

Uskonkin, että osa-aikatyö tulee lisääntymään. Miten?

Yhä useampi pyytää mahdollisuutta siihen. Kysyminen ei maksa mitään. Kokoa perustelut: Mitä tehtäviä voit tiivistää, delegoida, mitkä projektit ovat tulossa päätökseen. Jo pelkkä työmotivaation nousu voi tehdä tekemisestä ja priorisoinnista tehokkaampaa.

Tärkein perustelu työnantajalle voi myös olla säästö: Esimerkiksi 80% työajassa työnantaja säästää yhden päivän palkan muuhun. Tai vaihtoehtoisesti, useampien tehdessä osa-aikatyötä, työnantaja voi työllistää yhden ihmisen lisää. Ehdota kokeilua, jonka tuloksia voitte arvioida vaikkapa puolen vuoden päästä.

Muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa tehdään paljon enemmän osa-aikatyötä kuin Suomessa (lähde ja toinen).  Ruotsalaisella autotehtaalla on kokeiltu 6 tunnin työpäivää. Ilmeisesti tulos vain paranee, kun ihmiset tekevät työnsä virkeämpinä ja keskittyen. Kun useampi tekee osa-aikatyötä, työ myös jakautuu tasaisemmin ja ihmiset voivat paremmin. Sitran mukaan se on myös väylä työttömyydestä työelämään.

Uskon ja toivon, että asenne työelämän joustoihin on vihdoin muuttumassa. Etätyö, osa-aikatyö, työaikapankit, isovanhempien perhevapaat ynnä muut kokeilut yleistyvät. Eläkeiän nostossa saattaa vihdoin olla järkeä, kun töissä jaksaa paremmin. Palkka toki on pienempi. Meilläkään ei lähdetä ulkomaanmatkoille vähään aikaan ja edullisemmassa kaupassa käydään useammin. Mutta sen hinnan olen valmis maksamaan lisääntyneestä vapaudesta. Tulevaisuudessa perustulo voi mahdollistaa osa-aikatyön useammille.

Suosittelen!