Mihin ja miten aromaterapia auttaa?

”Tiesitkö, että tuoksu voi lievittää stressiä?”

Moni on törmännyt metrossa Serlan nenäliinamainokseen. Minä tiesin, että tuoksu voi lievittää stressiä. Moni ei. Saan nimittäin usein mielenkiintoisia kommentteja, kun kerron olevani aromaterapeutti.

”Ai liittyyks se jotenkin kasviöljyihin?”

”Mulle se ei kyllä sovi, kun en tykkää mistään tuoksuista.”

”Joo niin mäki!” (ja sitten jotain piereskelyyn tai tupakointiin liittyvää….)

Monella ei ole omakohtaista kokemusta aromaterapiasta eikä tietoa tutkitusta näytöstä. Tai kokemukset ovat ei-aromaterapeuttien ei-ammattitaitoisesta öljyjen käytöstä. Koska kaikki tämä, ajattelin koota tähän postaukseen perustietojen lisäksi tuoretta tutkimustietoa. Olkaa hyvät!

  • Aromaterapia on tuhansia vuosia vanha luonnonlääketieteen muoto. Yleisimmin eteeristen öljyjen hoitavat vaikutukset yhdistetään hoitavaan kosketukseen eli hierontaan. Öljyjä voi käyttää myös tuoksulampussa, kääreessä, kylvyssä..
  • Eteeriset öljyt eristetään kasveista mm. höyrystislauksella. Kiloon ruusuöljyä tarvitaan viisi tonnia ruusunkukkia. Toisissa kasveissa eteeristä öljyä on enemmän ja hintakin halvempi. Kaikista kasveista ei saa eteeristä öljyä, ja joidenkin kasvien öljy on myrkyllistä (esim. koivu).
  • Öljyt ovat monimutkaisia kemiallisia seoksia, joilla on erilaisia lääkkeellisiä (mm. antiseptisiä, limaa irrottavia, lihasten kramppeja laukaisevia, tulehduksen vastaisia ja antibakteerisia) ominaisuuksia.
  • Terapeuttisessa käytössä öljyjen tulisi olla 100% eteeristä öljyä ilman liuottimia, alkoholia tai synteettisiä aineita turvallisuuden takaamiseksi. Luomu on paras vaihtoehto. Luotettavia valmistajia ovat mm. Primavera ja Frantsila.
  • Öljyt säilyvät parhaiten jääkaapissa tummissa lasipulloissa. Sitrusöljyt ärsyttävät ihoa auringossa ja vanhetessaan.
  • Pitkään ajateltiin öljyjen imeytyvän verenkiertoon ihon läpi, ja pieni osa niin tekeekin, mutta ilmeisesti tehokkainta on hajuaistin/nenän limakalvojen kautta.
  • Hieronta lisää tehoa, sillä kosketus edistää veren- ja lymfakiertoa sekä rauhoittaa hermostoa. Ilmeisesti myös iholla on hajureseptoreja.
  • Monen hajusteallergisen on helpompi sietää luonnollisia tuoksuja, kuten eteerisiä öljyjä ja hieronnassa tuoksu ei ole kovin vahva pohjaöljyyn laimennettuna. Astmaatikkokin voi tietyin varauksin käydä aromaterapiassa.
  • Ranskassa lääkärit voivat erikoistua aromaterapiaan ja määrätä eteerisiä öljyjä sairauksien hoitoon. Kotikäytössä sisäistä käyttöä ei suositella. Saksassa Kela korvaa aromaterapiahoidot. Englannissa aromaterapia on yleisimmin käytettyjä holistisia hoitomuotoja.

    photo credit: cottage revolution via photopin cc
    photo credit: cottage revolution via photopin cc

Aromaterapian on tutkitusti todettu auttavan mm.

muistin toimintaa

unettomuuteen ja unen laadun parantamiseen

stressiin ja ahdistukseen

masennuksen hoidossa

hormonaalisiin ongelmiin

tupakasta vieroittamiseen

Omien kokemuksieni mukaan aromaterapia sopii erityisen hyvin mm. stressistä, unettomuudesta, flunssasta, reumaattisista sairauksista ja hormonaalisista vaivoista kärsiville aikuisille.

Kaikkeen aromaterapia ei kuitenkaan sovi. Erityistä varovaisuutta tulee noudattaa vauvojen, raskaana olevien, lasten ja vanhusten kanssa. Jotkut sairaudet ja lääkitykset ovat myös esteitä öljyjen käytölle eikä lääkärin/psykoterapeutin hoitoa ole tarkoitus korvata aromaterapialla. Verkostomarkkinointina kotikäyttöön myytävien vahvojen sekoituksien käyttöä miettisin kahdesti, etenkin suoraan iholle tai lapsille. Jos yhtään epäröit, kysy koulutetulta aromaterapeutilta!

***

Ensi viikosta alkaen aromaterapiaan pääsee myös Hidastamossa!  Aikoja on yleensä ma-iltaisin sekä ke-, pe- ja la-aamupäivisin. Paikkana on Onni&hoivan rauhallinen ja mukava hoitohuone Mäkelänkadulla. EDIT: tällä hetkellä ei vastaanottoa

Hereillä unessa: Virkeämpää syksyä!

Pitäisi liikkua ulkona valoisan aikaan.

Pitäisi syödä terveellisesti. 

Pitäisi nähdä ystäviä.

Lehdet pursuavat vinkkejä syysväsymyksen ehkäisyyn. Monia Suomen syksy nukuttaa ja ahdistaa, ja ajaa aurinkolomille. Toiset taas eivät saa unta syyskiireiltään.

Miten pysyä hereillä syksyllä? Miten muistaa levätä tarpeeksi? 

Mitä yoga nidra  opettaa hereillä olemisesta?

Nukkuva kissa
Photo credit: Kevin Dooley via photopin cc

On monenlaista hereillä oloa. Voi olla virkeä ja hereillä. Tai silmät auki ja aivot unessa. (Tai tosijoogi – mieli hereillä kehon nukkuessa.)

iRestiä esitellessäni kerroin yoga nidran olevan sanaleikki. Joogin uni viittaa siihen, että joogi on hereillä kaikissa tietoisuuden tasoissa. Joogin uni on itse asiassa koko todellisuus. Ja ”ei-joogi” on ihan unessa myös hereillä ollessaan. Ei läsnä, ei tietoinen tunteistaan ja valintojensa syistä.

”Pitäisi”-tehtäviä puurtaessaan ohittaa helposti väsymyksen merkit ja unohtaa, että ihminen tarvitsee myös lepoa. Väsynyt ei hereillä ollessaan ole hereillä ja asiat alkavat unohtua, tavarat tippua käsistä jne.

Itseään kuunteleva ihminen löytää helpommin lepäämisen ja tekemisen tasapainon. Oletko pohtinut mitkä ovat Sinun ensimmäisiä väsymyksen merkkejäsi? Miten reagoit niihin?

Nukahtamisvinkkejä löytyy muualta, sen sijaan pari faktaa ja ajatusta virkistävästä unesta:

  • Puolen tunnin unen jälkeen olemme virkeämpiä, mutta vasta syvä uni käynnistää paranemisen ja elpymisen prosesseja.  Itse unen tarve on hyvin yksilöllinen, mutta  univajeen vaikutus terveyteen lienee kaikilla tiedossa.
  • Unisykli kestää yleensä 90 minuuttia. Jos mahdollista, voi asettaa herätyksen niin, ettei herää kesken syvän univaiheen. 4-6 x 90 minuuttia tekee 6-9 h unta. Nykyään on tarjolla erilaisia sovelluksia omien unisykliensä seuraamiseen, esim. Sleep Cycle. Kerro kommenteissa, jos Sinulla on kokemusta näistä!
  • Viime aikoina on kohistu myös esi-isien tavasta nukkua. Kannattaisiko nousta pariksi tunniksi yöllä? Idea tuntuu hullulta vauvaperheen valvomiset muistaen. Erona tietysti, että heräämisajan valitsee itse. Onkohan joku lukijoista kokeillut?
  • Hyvät päiväunet eivät kestä puolta tuntia kauempaa. Eikä itse asiassa tarvitse edes nukahtaa.
  • Pian talviaikaan siirtyessä voimme varjella vireyttä myös myöntämällä pimeyden voiman: 

Annetaan itsellemme lupa ja aika päiväunille. Myönnetään, että väsyttää.

Tämä on vuoden pimein aika, olisihan se ihme jos ei väsyttäisi.

Muttei luovuteta! Ulkoillaan ja kuntoillaan myös, tehdään niitä asioita jotka virkistävät. Levätään niin, että samalla kuunnellaan mikä on meille tärkeää ja tuo iloa.

Nautitaan tästä todellisuudesta, joka on olemassa nukumme tai emme!

***

iRest® voi olla hyvä apu päivittäisen leporutiinin luomiseen ja elämässä hereillä pysymiseen. Tule mukaan perjantaina klo 13-14 Sörnäisiin (Etnofitnessin sali, Vilhonvuorenkatu 11 B.), tutustumishinta 5 euroa!

10 vinkkiä kärsimättömyydestä kärsiville

Maailmassa on asioita, jotka eivät tapahdu sillä aikataululla kun haluaisit. Ei heti. Eikä edes kohta. Eikä edes silloin kun niistä luulee päästäneensä irti.

Kärsimättömälle hätäilijälle tämä tarkoittaa kärsimystä. 

Hidastamon luontiprosessi on ollut rauhallisen kehittämisen ja hoppuilun vuorottelua. Tasapainottelua tekemisen ja ei-tekemisen välillä.

Toisaalta olen sitä mieltä, että asiat tapahtuvat luonnollisesti kun on niiden aika. Silti välillä inhoan ”asiat kyllä tulevat luoksesi”-lausahduksia. Kun on innoissaan jostain on vaikea odottaa. Paljoa ei  myöskään tapahdu, ellei itse ota yhtään askelta. Mutta joo, välillä on hyvä olla tekemättä mitään. 

Olen etsinyt Hidastamolle sopivaa toimitilaa loppukeväästä alkaen. Aloin jo kyseenalaistaa koko homman ja suunnitelmat ovat moneen otteeseen muuttuneetkin. Nyt kun vihdoin toimitila-asiassa alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, tässä vinkkejä muille hitaan etenemisen kanssa tuskaileville:

1. Kun ahdistut odottamisesta, tunnista mitä haluat. Minkä saaminen tai saavuttaminen olisi tärkeää? Olisiko saavutettu tunne tai olotila tärkeämpi kuin tietty tapahtuma? Millä muilla tavoin pääset tuohon olotilaan?

2. Kyseenalaista aikataulut. Onko tavoitteellasi kiire? Vai voiko se toteutua hitaammin, myöhemmin tai ehkä jossain muodossa jo huomenna?

3. Huomaa aiheuttavatko odotuksesi ahdistusta. Muu maailma toimii miten toimii emmekä usein voi siihen vaikuttaa. Odotuksiaan voi muuttaa. Ovatko ne realistisia, pessimistisiä vai mahdollisia vasta kaukana tulevaisuudessa? Haaveilu innostaa ja mahdollistaa, haaveisiin takertuminen ahdistaa.

4. Ole utelias ja kurki muistakin ikkunoista. Ahaa, vielä ei tapahdu. Milloinkohan yllätyn? Mitäköhän muuta tapahtuu? Joku suunta näyttää ehkä hyvältä ja todennäköiseltä, mutta tosiasiassa tulossa saattaa olla ihan muuta (mahdollisesti parempaa).

5. Harjoittele sisäisen rauhan löytämistä. Pysähdy päivän aikana muutaman kerran. Sulje silmät ja hengähdä. Mikä elämässä on oikeastaan tärkeää? Mikä tuottaa iloa? Voitko tuntea kaiken olevan taustalla pysyvän ja muuttumattoman rauhan ja ilon? Asiat loksahtavat helpommin tärkeysjärjestykseen kun esim. meditoit tai rentoudut säännöllisesti.

Kiviseinä
Tuli muuri vastaan. Hakkaatko päätäsi siihen vai nojaatko levähtäen ja katsellen muissa suunnissa avautuvia maisemia?

6.  Muista, ettet ole ainoa joka kärsii. Kaikkia meitä ahdistaa säännöllisesti eri syistä. Murheet voivat olla pieniä tai suuria, mutta toisaalta ahdistus on muutosta synnyttävä voima.

7. Nauti tästä hetkestä. Maailma muuttuu koko ajan eikä kukaan varmuudella tiedä mitä huomenna tapahtuu.

8. Tee ja pohdi välillä jotain ihan muuta. Anna aivojen askarrella muiden asioiden parissa. Mitä vain kivaa!

9. Lepää ja kerää voimia. Kohta tapahtuu! Ja jos ei, olet valmiimpi muihin haasteisiin.

10. Luota. Intuitioosi. Ja siihen, että kaikella odottamisellakin on syynsä. Usein syyn huomaa vasta jälkikäteen.

Tee se selinmakuulla! (Eli mitä on iRest® Yoga Nidra)

Intuitiosta on puhuttu viime aikoina paljon. Seurasin sisäistä ääntäni kun päätin osallistua buddhalaiseen perinteeseen pohjautuvalle Awakening Joyverkkokurssille. Jokakeväisellä kurssilla kuuluisat henkiset opettajat pohtivat onnellisuuden avaimia ja esteitä. Kurssille osallistuu tuhansia ihmisiä ympäri maailmaa.

Yksi Awakening Joyn kevään luennoitsijoista oli Richard Miller, amerikkalainen joogaopettaja ja psykologi. Millerin aiheena oli ”Onnellisuus vaikeina aikoina”. Pian kävi ilmi, että Miller on kehittänyt joogaperinteiden ja nykypsykologian pohjalta jotain, mikä kiinnosti minua heti.

Miten tämä liittyy selällään makoiluun?

No, joogatunnin paras osa on minusta aina ollut loppurentoutus.

Tuon rentoutuksen nimi on yoga nidra. Useimpien joogatuntien lopussa loikoillaan hetki selinmakuulla savasanassa. Mutta yoga nidra voi myös olla voimaannuttava ja vapauttava itsenäinen meditaatioharjoitus. ”Joogin uni” on sanaleikki johon palaan myöhemmissä postauksissa.

Millerin kehittämää yoga nidra-menetelmää kutsutaan nykyään nimellä iRest®.

Yoga Nidrassa rentoutumassa
Rentoutumassa. Copyright Joona Iranta.

Miller oli ohjannut ja kehittänyt yoga nidraa tutkimukseen pohjautuvaan ja länsimaiselle ihmiselle sopivaan suuntaan USA:ssa jo pari vuosikymmentä, kun maan armeija kiinnostui siitä vuonna 2006. He olivat huomanneet sen hyödyt traumaperäisen stressin hoidossa.

Sanaa jooga oli vain vaikea myydä sotaveteraaneille. Niinpä Miller teki myönnytyksen halutessaan levittää yoga nidran hyötyjä laajemmalle ja kehitti sille iPadien aikaan sopivamman nimen. Suosio on levinnyt ja parhaillaan iRest on tulossa tarjolle kaikkiin USA:n armeijan veteraanikeskuksiin.

Nimi ja tavaramerkki saattavat epäilyttää joitain, mutta menetelmää kannattaa kokeilla ennakkoluuloitta. iRestiä kehittää, tutkii ja hallinnoi voittoa tavoittelematon Integrative Restoration Institute.

iRest tulee siis sanoista Integrative Restoration. Se kuvaa eheyttävää ja hoitavaa harjoitusta joka meditatiivisen pohdinnan ja syvärentoutumisen avulla tutkitusti lievittää mm.

  • ahdistusta,
  • masennusta,
  • unettomuutta,
  • kroonista kipua,
  • riippuvuutta ja
  • posttraumaattista stressiä
  • sekä lisää hyvinvoinnin tunnetta.

iRest tehdään selinmakuulla tai muussa mukavassa asennossa ohjatusti. Kymmenen vaiheen harjoitus kestää yleensä puolisen tuntia, jolloin ihminen vaipuu syvärentoutuneeseen tilaan, mutta ”herää” suht virkeänä (eikä kesken univaiheen jos on sattunut nukahtamaan). iRest eroaa perinteisestä yoga nidrasta ja suggestopedisestä rentoutuksesta mm. siten, että ohjaaja ei yleensä sano mitä pitäisi nähdä tai kokea vaan pääpaino on rentoutujan omissa tuntemuksissa ja kokemuksissa.

Tarkoitus ei ole nukahtaa vaan pysyä unen ja valveen välimaastossa, tilassa jota Einstein kutsui supertietoisuudeksi. Aivoaallot muuttuvat betasta alpha-aalloiksi ja looginen ajattelu väistyy luovemman tieltä.

iRest sopii kaikille. Ihmisellä ei tarvitse olla sairautta tai ongelmaa hyötyäkseen siitä, mutta iRest voi auttaa parantamaan vanhoja haavoja ja muuttamaan negatiivisia käsityksiä itsestä ja maailmasta. Harjoitus on koettu hyödylliseksi hyvin erilaisissa ympäristöissä kouluista työpaikoille ja sairaaloihin.  iRest on hyvä työkalu rentoutumiseen, tietoisuuden luonteen kokemiseen, negatiivisten uskomuksien purkamiseen ja itseen tutustumiseen.

Itse aloin harjoittaa iRestiä alkukeväästä säännöllisesti. Istumameditaatio vaihtui pian loikoiluun viltin alla. Olen kokenut harjoituksen erittäin rentouttavaksi, voimaannuttavaksi ja kokonaisvaltaiseksi. iRest tukee meditaatiossa ja elämässä esiin nousevien haasteiden kohtaamista.

Olen todella iloinen, että seurasin sisäitä ääntäni ja osallistuin Englannin 1. iRest-ohjaajakoulutukseen Oxfordissa syyskuussa. Koulutus oli todella laadukas ja perustuu vahvasti sekä kokemuksellisuuteen, joogafilosofiaan että nykytutkimukseen. Jatkan iRest-opettajakoulutuksessa ja opin joogafilosofiasta ja menetelmästä uutta varmasti lopun elämääni.

Nyt olen innoissani päästessäni jakamaan tätä ihanan hoitavaa rentoutumisen ja meditaation muotoa teidän kanssanne: iRest-ryhmät ja yksilöidyt ohjaukset alkavat lokakuun aikana Helsingissä. Uutiskirjeen (17.10. mennessä) tilanneet saavat ilmaisen tutustumistunnin – tilaa siis uutiskirje heti! Tiedotan aikatauluista pian. Jaathan tämän postauksen myös ystävillesi, joita iRest saattaisi kiinnostaa.

 Tervetuloa kokemaan iRest!

Lämmöllä, Sanna

Helppoa meditointia

Vaikeaa. Ahdistavaa. Ei ole aikaa.

Moni tietää säännöllisen meditaation hyödyistä. Usein meditaatioharrastus tyssää kuitenkin lyhyeen.

Yksi iso syy on varmasti ohjauksen puute. Kuinka moni alkaa harjoitella uutta soitinta tai urheilulajia ilman opettajaa? Kyseessä on uuden taidon opettelu. Turhautuminen tulee pian kun ei saa ohjausta ja tukea.

Toinen syy lienee on suorituskeskeisyys. Meditaatio vaatii lempeyttä ja kärsivällisyyttä. Molemmissa on useimmilla meistä harjoiteltavaa.

Kuva: Joe Shlabotnik (Flickr/CC)
Kuva: Joe Shlabotnik (Flickr/CC)

Miten sitten helpottaa meditointia? Opettajan etsimisen ja kärsivällisyyden lisäksi on monia tapoja. Kokosin tähän vinkkejä, joita olen kuullut ja kokenut hyödylliseksi. Valitse itsellesi sopivat alta:

  • Madalla kynnystä. Alas istuminen riittää. Älä katso kelloa. Joku on ohjeistanut, että meditoida pitäisi 15min/päivä ja 45min kerran viikossa. Minä sanon: vähän on parempi kuin ei mitään.
  • Tee olosi mukavaksi. Hanki meditaatiotyyny tai -penkki. Tai meditoi selinmakuulla (tähän palaan blogissa lähiaikoina).
  • Hanki puhelimeesi meditaatio-sovellus, joka muistuttaa sinua joka päivä tiettyyn aikaan.
  • Kuuntele ohjattuja meditaatioita. Kaikkien tyylistä et ehkä pidä, mutta opit jotain ja mielen on helpompi keskittyä. Kokeile esim. dharmaseed.org tai soundstrue.com.
  • Älä edes yritä tyhjentää mieltä. Mielen funktio on ajatella ja karkailla. Keskitä huomiosi hengitykseen tai kehon tuntemuksiin ja kun huomaat olevasi ajatuksissasi, yritä palauttaa huomio lempeästi takaisin. Toiset päivät ovat helpompia kuin toiset.
  • Lopeta itsesyytökset hitaasta edistymisestä tai huonosta keskittymiskyvystä. Olemme keskeneräisiä. Ole läsnä ja avoin tässä hetkessä. Kuuntele mitä kehosi tai mielesi kertoo.
  • Tärkeintä on aikomus. Kun päätät meditoida edes vähän joka päivä, sitä alkaa tapahtua useammin (vaikkei ehkä joka päivä).
  • Aina sama aika ja paikka auttavat meditaatioon orientoitumista. Esim. aamulla ennen hampaiden pesua saunan lauteilla 😉

Olkoon meditaatiohetkesi rennompi kuin ennen!

 

Ps. Meditaatiotyyny tai -penkki helpottaa istumameditaatiota, mukava matto ja silmätyyny selinmakuulla tapahtuvaa harjoitusta. Itse suosittelen mm. Yoga Madin tuotteita, niitä saa suomesta esimerkiksi Pilateskaupasta. Kun tilaat tämän linkin kautta, saan pienen provision ostoksistasi. Linkin klikkaaminen tai sivuilla oleilu ei luonnollisesti maksa mitään. Kiitos!

Valittu kiire

Flunssa.

Se iski hieman liian kiireisen viikon jälkeen. Monelle varmaankin tuttu ilmiö. Työn alla oleva postaus kiireestä tuntui entistä ajankohtaisemmalta.

Olen perusluonteeltani nopea käänteissäni. Niinpä. Hidastamisesta kirjoittava on hätähousu! Tuskinpa rauhallinen luonne hidastamisesta olisi alunperin kiinnostunutkaan…

Ajanhallinta.

Kuivan kuuloinen sana. Ja eihän aikaa oikeastaan voi hallita? Se vain on.

Toisaalta. Koska aika on kaikille sama, voisi väittää että kiire on valinta.  Kasvavan työtaakan alle luhistuva tai monilapsisen perheen yksinhuoltaja ei välttämättä olisi samaa mieltä. Valinnat ja vaihtoehdot saattavat tuntua olemattomilta. Mutta etenkin silloin olisi tärkeää valita kiireettömyys aina kun mahdollista.

Flunssaltakin olisi ehkä vältytty jos olisin hieman aiemmin hidastanut viime viikolla. Luontaisesti nopea tai hidas työskentelijäkin voi välttää kiireen tunnun.

Valinnan mahdollisuuksia on enemmän kuin kuvittelemmekaan.

Olen ”hyvä” tekemään montaa asiaa yhtä aikaa. Vanhemmiten olen tajunnut, että voin keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Vaikka olisin se tyyppi, joka valitaan kun homma pitää saada tehtyä nopeasti, minun ei tarvitse tehdä asioita, joissa olen hyvä. Vaan niitä joista nautin ja tulen onnelliseksi. Saatan toki olla niissäkin hyvä.

Sitten on vielä taipumus mahduttaa päivään tai kalenteriin liikaa asioita. Joillekin osaa sanoa ”ei”, toiset saattavat haukata flow-aikaa niin paljon, että unohtaa syödä ja käydä vessassa. Laiskottelu sujuu koko ajan paremmin ja paremmin kun harjoittelee.

pitkospuut
Kiireettömällä polulla Copyright Joona Iranta

Mietin nykyään useimmiten huolella ennen kuin sanon ”kyllä” jollekin menolle tai työtehtävälle. Joka viikonlopulle olisi toki monta kiinnostavaa kurssia tai tapahtumaa. Voin jäädä kotiin. Ja jos päätän lähteä, voin tehdä tietoisen valinnan lähteä metrolle aiemmin välttääkseni juoksentelun. Voin jättää jonkun asian kesken (ei kuitenkaan levyä päälle, kuten joskus). Ja työskennellessä voin käyttää ajanhallintaa helpottavia sovelluksia (näistä mainitsin ihan aluksi).

Olen tajunnut, että minulle yksi hyvä tapa huolehtia itsestäni on  – kun mahdollista – antaa asioille aikaa.

Päivässä ehtii vähemmän mutta nauttii enemmän.

 Milloin voi valita kiireettömyyden? Vaikkapa:

  • kaupassa
  • keskustelussa
  • lounastauolla
  • matkalla paikasta a paikkaan b
  • aamutoimissa

Mieti silloin,  voisitko varata tähän vähän enemmän aikaa ja tehdä sen ihan rauhassa?

Lupa laiskotella

Laiskottelun merkitys.

Asia, jonka helposti innostuvana ja tehokkaana ihmisenä opin aina uudelleen.

Kokemus on opettanut, että puskemalla ei synny useinkaan hyvää. Luova tauko ja ei-tekeminen sen sijaan voivat synnyttää loistavia ratkaisuja.

Saman on todennut kasvatustieteen professori ja luovuustutkija Juha Hakala.

Hakalan kirja Luova laiskuus (Gummerus 2013) on inspiroivaa ja hauskaa luettavaa. Kirjassa monin esimerkein havainnollistetaan kuinka mm. nobelistit ja taiteilijat ovat tarvinneet keksintöihinsä ja luomuksiinsa luppoaikaa, suorastaan laiskottelua.

Jalat pöydällä järven rannalla. Copyright Joona Iranta.
Laiskottelemassa. Copyright Joona Iranta.

Kiireisyys on Hakalan mukaan virheellisesti rinnastettu tehokkuuteen. Luovuus taas on asia, jota maailmassa (ja Suomessa) tarvitaan. Olen samaa mieltä.

Ei pidä hätäillä vaan antaa ajatusten kypsyä ja tulla myöhemmin esille jalostuneempina, tuntuvat nobelistit Hakalan mielestä sanovan. Luovuustutkijatkin tunnistavat yleisen ”bed, bus, bath”-ilmiön, jossa oivallus tulee rentoutuessa.

Se ei tarkoita, etteikö työtä tarvitsisi tehdä tai että strategia-, myynti- tai tutkimustyö ei olisi tarpeen. Se tarkoittaa, että leppoistaminen, hidastaminen ja rentoutuminen ovat myös tarpeen.  Se tarkoittaa, että tuloksia ja oivalluksia syntyy myös usein työn ja yrittämisen ulkopuolella.

Ehdottaisinkin, että kokousten lisäksi työyhteisöjen (ja jokaisen meidän) aikatauluihin tulisi varata säännölliset ajat päiväunille, meditoinnille ja silkalle laiskottelulle.

Oma palautuminen ja virkistys ovat hyviä syitä leppoistaa. Mutta se kannattaisi pitkällä tähtäimellä myös myös tuottavuuden ja innovoinnin kannalta.

Ps. Rentoutumisesta kirjoitin vähän jo aiemmin. Jos jollekin jäi kuva, että rentoutudun ainoastaan tunturissa meditoimalla, voin kertoa, että nyt aion mennä katsomaan The Office-sarjaa mieheni kanssa. Ja että seuraavaksi kirjoitan blogiin kiireen taltuttamisesta.

 

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen Sinulle tarkoittaa?

Löhöämistä tv:n ääressä? Nukkumista? Hyvää keskustelua? Saunomista? Seksiä? Luonnossa liikkumista? Kännejä?

Rentoutuminen tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yhteistä lienee mahdollisuus unohtaa ajan kulku, huolet ja ympäröivä maailma. Stressitason lasku seuraa perässä.

Itselle merkittäviä rentoutumisen kokemuksia ovat olleet mm. tietyt vaellusreissut, meditaatiot ja luontaishoidot. Viime viikonloppuna pulahdus suolampeen  laski stressitasoa moneksi päiväksi.

pulahdus suolampeen rentouttaa
Copyright Joona Iranta

 

Eniten minua kiehtovat kuitenkin sellaiset rentoutumisen muodot, jotka ovat mahdollisia keskellä arkea. Kaikille. Jotka todella voimaannuttavat ja hoitavat. Eivät työnnä ongelmia maton alle, kuluta tai väsytä.

Uni, liikunta, päihteet ja moni muukin asia voi mennä liiallisuuksiin. Meditaatiota ja luonnossa liikkumistakin voi suorittaa. Voi huomata käyttäneensä ”rentoutumiseen” niin paljon energiaa (tai rahaa), että väsyttää. Viihde voi oivalluttaa, mutta myös etäännyttää itsestä ja toimia väistelynä vaikealle tilanteelle. Varsinkin jos radion, telkkarin tai netin seuraaminen on jatkuvaa eikä tietoisesti valittua. Joskus se on silti se mitä tarvitaan.

Hyvässä rentoutumisessa ei ole haittavaikutuksia.

Se ei pakene elämän haasteita vaan antaa itselle luvan levätä ja kuunnella sitä sisäistä viisautta, jota meissä kaikissa on.

Yhtä tällaista rentoutumisen muotoa voi kokeilla ensi maanantaina Hidastamo pop-upissa Helsingissä.