Kiire rentoutua

Minulta kysytään välillä, että miten voisi motivoitua tekemään meditaatiota myös silloin kuin kaikki on hyvin. Moni on kokenut harjoituksen hyödyt keskellä stressiä tai kriisiä, mutta sen ottaminen osaksi arkea ei ole onnistunut.

Ja toisaalta, aina välillä meditaatio tai rentoutumishetki ärsyttää tai ahdistaa. Stressi on päässyt niin kovaksi, että olisi kiire rentoutua, ei osaa pysähtyä, tai pysähtyminen nostaa pintaan tunteen jonka on voinut kiireessä jättää huomiotta.  Liian kovasta vauhdista on vaikeampi pysähtyä oikeastaan mihin tahansa muuhunkaan ja rauhoittuminen kestää pidemmän aikaa.

Näillä ilmiöillä on paljon yhteistä.

Ensinnäkin ennaltaehkäisy, tai sen puute. Ja toisaalta vastaanottaminen, vastustamisesta luopuminen.

Miten stressinhallinta ja itsestä huolehtiminen ei tarkoittaisi vain tulipalojen sammuttelua vaan jokapäiväisiä valintoja?

Meditaation terveys- ja muista hyödyistä pääsee osalliseksi säännöllisen harjoittamisen kautta. Jos mielessä on ajatus, että meditaation tulisi olla joka kerta auvoista – se todennäköisesti vain ärsyttää ja hyödytkin jäävät saamatta. Jos taas säästät meditaation vaikeisiin hetkiin – hyvä että meditoit edes silloin. Mutta siitä saattaisi olla vielä enemmän apua rutiinina.

Kun meillä on fiksattu tavoite (pakko tuntea olonsa rennoksi, pakko tuntea samaa kuin viimeksi..), emmekä pysty ottamaan vastaan sitä mitä tässä hetkessä tapahtuu, rentoutuminen vaikeutuu. iRest-meditaatiossa ei ole tarkoitus väkisin rentoutua tai suorittaa ohjaajan antamia ”tehtäviä”. Tarkoitus on luoda pohjaa ja taitoja ottaa vastaan ja toivottaa tervetulleeksi kaikki mitä elämä eteen tuo. Väsymyksen, ärtymyksen, onnen, tasaiset ja tylsätkin hetket.

sleep-330869_640

 

Kaiken mitä mitä elämässä tapahtuu voi myös nähdä viestintuojina. Tunteiden viestit vaihtelevat eri ihmisillä ja tilanteissa. Ärtymys voi kertoa esimerkiksi siitä, että olen ohittanut omat tarpeeni liian pitkään. Tai siitä, että odotukseni jonkun asian suhteen ovat olleet liian korkealla tai rajojani on rikottu – ja nyt voin tehdä asialle jotain.

Ahdistus viestii ehkä siitä, että kantamaani vastuuta tulisi jakaa muille. Tai että elimistöni on niin suuressa stressitilassa että hermoston rauhoittamisesta täytyy tehdä tärkein asia elämässäni seuraavina viikkoina. Että voisi antaa itselleen ja asioille aikaa vaatimatta niiltä koko ajan paljoa. Järkeily ei välttämättä kerro tunteen varsinaista viestiä tai auta eteenpäin. Kehon tuntemusten ja niistä seuraavien mielikuvien seuraaminen rentoutuessa päästää viestin paremmin esiin.

Miksi harjoituksen perimmäisenä tarkoituksena on hyväksyvä läsnäolo – oppia ottamaan hyväksyen vastaan kaikki mitä tapahtuu?

Koska vastustaminen ja takertuminen vievät paljon energiaa. Tunteen tai ajatuksen mukaan tempoutuminen on helpoin (ja usein ikävin) vaihtoehto, mutta jos tunnetta tai tilannetta oppii hyväksyvästi tarkkailemaan voi helpommin valita toimintansa reagoinnin sijaan.

Ja miksi meditaatiota kannattaisi harjoittaa muulloinkin kun tuntee sitä tarvitsevansa?

Jotkut puhuvat mielen lihaksen vahvistamisesta – en hirveästi pidä vertauskuvasta mutta säännöllisellä meditaatiorutiinilla on se funktio. Meditaation hyödyt terveydelle, hermostolle, mielialalle jne perustuvat säännölliseen harjoitukseen.iRest on minulle levon ja mindfulness-harjoittelun yhdistämistä parhaimmillaan ja lisäksi omien voimavarojen rakentamista. Kyky vastaanottaa elämää ja pysyä rauhassa vaikeina aikoina kasvaa.

Silloin hankalana hetkenä meditaation äärelle ei tarvitse juosta vaan se on itsestäänselvästi ollut mukana. Joka päivä, niin kuin hyvä ystävä.

(Visited 17 times, 1 visits today)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Solve : *
26 × 16 =